tiistai 27. heinäkuuta 2010

Oma vika, mitäs jätitte....

Oltiin viime viikonloppu Riikassa ja Mallu ja Juuso olivat täällä hoitamassa Almaa. Varsinainen riiviö ja kiusantekijä oli kuulemma ollut hoitajilleen:)
Kukkapenkeissä oli riehuttu mm. kaivamalla Sateenkaarijalavan ympäriltä ensin multaa pitkin nurmikkoo ja sitten muovikate pois ja kuskattu se perunapellon laitaan tuhannen pirstaleina sekä yhdestä kukasta oli viety purkki konsanaan ja revitty sekin moneen kappaleeseen. Lisäksi oli käynyt saunassa varkaissa ja repinyt Mallun pesusienen pienen pieniin palasiin, joita oli sitten löytynyt makuuhuoneen lattialta. Mitäs jätti oven raolleen:)
Tämä episodi oli tapahtunut sillä aikaa, kun Mallu ja Juuso olivat jossain käymässä.

Kenkiä oli kuulemma varastellut terassilta yhtenään ja kuskannut niitä ympäri pihaa:)
Juuso ei ollut kuulemma saanut nukkua ensimmäisenä yönä yhtään, kun Alma oli pitänyt sitä hereillä ja kiusannut:)
Tällaista kaikkea meidän pikku enkeli oli saanut aikaan meidän reissumme aikana:)
Ilmeisesti kosti hoitajilleen meidän poissaolon ja näytti kaikki temppunsa mitä vaan osaa ja heittäytyi ihan riiviöksi:)
Hoitajat vaan eivät niin kovasti tästä olleet pitäneet ja tuumailivatkin, että ainakin parantunut se on, mutta ei noin" bimboksi" olis tarvinnut tulla:)
Juusokin oli tuumannut, että hän ei ole koskaan Almaa vielä näin villinä nähnyt, että huh huh...

No nyt kun ollaan kotiuduttu, niin ei mitään pahaa ole tehnyt ja nukkunutkin on yönsä ihan rauhassa. Mutta niitä hepulikohtauksia on ollut kyllä sitäkin useammin:)

Siis mitä tästä päättelemme - siitäs saatte kun jätätte kotiin, ettekä ota mukaan:) Vai olisko niin, että Mallua ja Juusoo on vaan niin kiva härnätä:)


torstai 22. heinäkuuta 2010

Uimassa;)

Meillä on uus koira:):) Se on villi, ihan hepuli, mutta niin ihana:)
Siis Alma, joka on parantunut täydellisesti leikkauksesta ja siitä on tullut aivan mahdottoman villi. Se saa itsekseen aivan mielettömiä hepulikohtauksia ja juoksee kuin päätön kana pihalla. Saatikka sitten, kun sen kanssa joku vaan jaksaa leikkiä ja riehua:)
Kyllä on ilo katsella taas pitkästä aikaa noin leikkisää koiraa:)

Tänään käytiin Juuson kanssa Almaa uittamassa. Kyllä pelotti, ei sitten millään saatu vapaaehtoisesti itse uimaan. Nostin Alman järveen ja räpiköinti oli ihan kauheeta, mutta ui kuitenkin pienen matkan, kun pakko oli;)
Kyllä se siihen vielä tottuu, kun muutaman kerran käydään, ainakin luulen ja toivon
:)

Alla muutama räpiköintikuva:)








perjantai 16. heinäkuuta 2010

Toipilas toipuu ja villiintyy:)

Alma on parantunut leikkauksesta tosi hyvin ja nopeasti. Tällä viikolla on ruvennut ruokakin jo maistumaan ja syö taas tosi hyvin. Välillä on ollut jo tosi villikin kauluri päässään, että on tarvinnut toppuutella rauhoittumaan. Äkkiä ne koirulit vaan paranee ja kaikkeen tottuu niinkuin Almakin tähän kauluriin.
Tänään otettiin hakaset pois ja nyt saadaan ruveta elämään normaalia elämää. Haava on parantunut tosi hyvin ja voidaan mennä jopa uimaankin jo, jos mieli tekee:=) Mutta eihän Alma ui! Mutta voi luoja sitä menoa mikä oli kun kotiin tultiin ilman kauluria. Ei meinannut tontti riittää, kun piti juosta kuin mielipuoli pitkin pihaa ympäri - niin mielissään ilmeisestikin oli:)

Äkkiä se viikko vierähti ja toipuminen tapahtui ihan silmissä. Onneksi nyt näyttää kaikki taas hyvältä ja toivotaan, että kaikki vaivat olisi takanapäin.
Nyt pidetään kuitenkin vielä ainakin muutama viikko agilitystä taukoa. Annetaan kunnolla parantua ja jatketaan sitten vasta, ei ole mikään kiire.
Juoksut on nyt sitten taaksejäänyttä elämää, joten sen puoleen ei tarvitse sitten enää treenitaukoja pitää.

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Pieni potilas

Tänään Alma sitten leikattiin. Leikkaus onnistui hyvin ja nyt vaan odotellaan pikaista paranemista ja toivotaan, ettei tulis mitään komplikaatioita.
Vieläkin oli tulehdusta jäljellä, vaikka on syönyt melkein kokonaan jo toisen antibioottikuurin. Nyt syödään vielä antibioottikuuri loppuun ja samalla on kipulääkitys. Lisäksi aloitetaan Galastop-lääkitys valeraskauden ehkäisemiseksi.
Huomenna aloitetaan myös haavan suihkuttelu kaksi kertaa päivässä 5-10 min. kerrallaan.

Tikkien poisto on ensi viikon perjantaina ja siihen saakka pidetään kauluria. Onneksi Alma sai tollasen kaulurin, ettei tarvitse sitä "kauheaa" tötteröä pitää päässään. Törmäysvaara on pienempi:) Lääkäri ei suositellut mitään haavapukua tulehdusvaaran vuoksi, kun sitäkin vaihtoehtoa kyselin. Näinhän se tietysti on, että haava tulehtuu herkemmin, kun se ei saa ilmaa ja varsinkin näillä helteillä.

Nyt Alma nukkuu rauhallisesti, välillä vaan on hieman silmät auki ja katselee, mutta suurimman osan aikaa on unessa. Sen verran on vielä tokkurassa nukutuksesta, ettei ole yhtään noussut vielä kävelemään.

Alma painoi muuten 8,1 kg, on laihtunut viimeisen kahden viikon aikana 500 gr, kun ei ole syönyt pariin viikkoon sitten yhtikäs mitään. Ei kelvannut enää edes nakit, grillimakkarasta puhumattakaan, joka on tähän asti ollut herkkua. On se reppana ollut siis tosi kipeä.
Nyt Alma sai toipilasruokaa monta purkkia, jonka pitäisi maistua ja saataisiin sillä taas ruokahalu kasvamaan. Tosin tiedän senkin, että jatkossa pitää olla tarkkana painon suhteen, ettei pääse lihomaan. Samaa toipilasruokaa saatiin muuten viime syksynäkin, kun Almalla oli se virtsatietulehdus, eikä silloinkaan syönyt mitään. Silloin se ainakin maistui:)

Pikaista paranemista Almalle:)




torstai 1. heinäkuuta 2010

Vauvoja vauvoja..........

Nyt on ilmestynyt meille tässä muutaman päivän aikana vauvoja ja hoivavietti on kova:)

Alma nukkuu suurimman osan päivää eristäytyneenä makuuhuoneessa omassa kopassaan monta nallea vieressä. Aina se on nalleja ulos kantanut ja niistä kovasti tykännyt, mutta nyt ne nallet on ruvenneet tulemaan myös takaisin sisälle ja suoraan omaan koppaan:) Lussuttaa ja nuolee niitä ja pitää ihan lähellä itseään. Tekee myös pesää mihin milloinkin, mutta onneksi ei ole mitenkään agressiivinen.


Enpä tätäkään ilmiötä aikaisemmin ole huomannut, mutta nyt se on ihan silmiinpistävää:)
Nyt vielä tämäkin ja samalla tuo tulehdus yhtäaikaa, niin ei ole helppoa ei.
Alma on kyllä hieman piristynyt lääkkeiden ansiosta ja on jo useamman kerran päivästä hereillä ja yrittää jopa jo leikkiäkin, mutta ei kauaa yhteen menoon. 5-10 min. kerralla jaksaa olla pystyssä ja sitten taas jo kovaa vauhtia punkkaansa nallejen viereen.

No kaiketi tämä kaikki helpottaa ensi viikon jälkeen, kun leikkaukseen mennään ja toivottavasti toipuu nopeasti:)

Montako nallea löydät?


Mitä siihen tuut kuvaan?


mikä asento - rapsuta vähän...