Tänään oltiin taas Siljan ja Annin kanssa Ahveniston harjulla lenkkeilemässä. Mentiin suunnilleen samoja polkuja kuin eilenkin, mutta takaisin tullessa kierrettiin Kahtoilammen reunustaa pitkin takaisin. Pari sorsaakin uiskenteli järvessä, Alma ei niitä nähnyt, mutta Anni oli tarkkana. Lenkkeillessä Alma ei suvaitse yhtään, että Anni kulkee edellä. Alman pitää olla johtajana:) Jos vähänkin ollaan taaempana, niin se rupee vetään ihan helvetisti, ihan kuin sammakko ja pitää itse päästä edelle:) Mutta niin se on kuulemma käppänätyttö Irmakin samanlainen tässä marssijärjestyksessä:) Liekö jotain tekemistä tällä snautseriluonteella:-D Alamäet on aina ihan kauheita, kun se kiskoo niin, ettei meinaa perässä pysyä, meinaa ihan persiilleen mennä (siis minä). Siinä kohtaa kysytään hermoja:) Puoltoista tuntia siinä taas vierähti lenkkeillessä.
Reiska teki illalla Almalle pujottelukepit. Niitä sitten siinä vielä harjoiteltiin namin kanssa. Hyvinhän se sujui namipalan perässä pujottteleminen, mutta ei Alma tainnut tajuta, että siinä jotain keppejäkin oli:) Mutta kyllä se vielä hoksaa mikä homman nimi on:) Nyt on siis hyvällä alulla oma agilityrata - on jo tunneli ja kepit. Vielä Reiska lupasi tehdä renkaan:) Laittaa vaan kaksi keppiä ja niiden väliin polkupyörän renkaan, niin hyvä tulee siitäkin.
Otan kuvia, kunhan ehdin....
Niin ja sitten olemme suunnitelleet järjestää Facilis pentueen "sisartapaamisen". Tämä toivomus tuli Justuksen perheeltä ja minäpä tomerana "tyttönä" rupesin sellaista heti järjestämään. Pidämme tapaamisen täällä meillä kesäkuun 7. päivä. Kolme perhettä on jo lupautunut tulemaan, yksi on kesälomareissussa ja yksi ei ole vastannut ollenkaan. Eli 4 sisarusta sitten tapaisi tuolloin - 3 poikaa (Justus, Urho ja Monty) sekä Alma:) Almalle tulee siis poikia kylään:) Tosi mielenkiinnolla odotan tuota sunnuntaita:)
Facilis Jessica "Alma"
keskiviikko 29. huhtikuuta 2009
tiistai 28. huhtikuuta 2009
Hallittavuustesti ja metsälenkillä
Eilen oltiin sitten Ehkk:n järjestämissä agilityn hallittavuustesteissä. Mentiin jo hyvissä ajoin tutustumaan paikkaan, että Alma saisi tarpeeksi haisteltua ja nuuskuteltua ennen koitosta:) Meitä olikin siellä paljon, 20 koirakkoa. Onneksi lupasivat järjestää kaksi ryhmää, joten suurin osa pääsee mukaan, ei kuitenkaan kaikki, jos 8 koirakkoa on ryhmässä.
Ensin katsottiin leikkiminen lelulla, se onnistui hyvin ja luoksetulo meni tosi hyvin. Sitten piti juosta, niin Alma vaan riehaantu ja leikki ja hyppi remminsä kanssa vierellä, vaikka juoksin eteenpäin. Luoksepäästävyys oli hyvä muuten, mutta miesohjaajalle murisi. Kaikki muut ohjaajat olivat naisia, joten mitään ongelmaa ei siinä ollut. Sitten oli vielä omaehtoista paikallaanoloa, jossa katsottiin koiran ja ohjaajan kontakti sekä koiran keskittyminen. No sekään ei onnistunut, kun remmi oli silloinkin paljon mukavampi:( Että ei kyllä nappiin mennyt, mutta pidetään silti peukkuja:) Tällä viikolla ilmoittavat ketkä pääsevät.
Tänään oltiin Siljan ja Annin (Westie) kanssa pitkällä metsälenkillä. Käveltiin pitkin Ahveniston harjua ja siellä luontopolkua ja vähä muitakin polkuja. Lenkki oli aika raskas, kovia nousuja välillä harjun päälle, mutta onneks oli laskujakin:-D Siinä tuppas meikäläinen huonokuntonen välillä nikeltyä, kun oli niin hikikin:) Mutta koirat nautti. Lenkki kesti reilun puolitoista tuntia.
Sovittiin, että mennään huomenna uudelleen. Josko rupeis tällä vauhdilla meikäläisenkin kunto koheneen:)) Sitä ollaan kohta rantakunnossa:=)
Kännykällä otettua kuvaa
Ensin katsottiin leikkiminen lelulla, se onnistui hyvin ja luoksetulo meni tosi hyvin. Sitten piti juosta, niin Alma vaan riehaantu ja leikki ja hyppi remminsä kanssa vierellä, vaikka juoksin eteenpäin. Luoksepäästävyys oli hyvä muuten, mutta miesohjaajalle murisi. Kaikki muut ohjaajat olivat naisia, joten mitään ongelmaa ei siinä ollut. Sitten oli vielä omaehtoista paikallaanoloa, jossa katsottiin koiran ja ohjaajan kontakti sekä koiran keskittyminen. No sekään ei onnistunut, kun remmi oli silloinkin paljon mukavampi:( Että ei kyllä nappiin mennyt, mutta pidetään silti peukkuja:) Tällä viikolla ilmoittavat ketkä pääsevät.
Tänään oltiin Siljan ja Annin (Westie) kanssa pitkällä metsälenkillä. Käveltiin pitkin Ahveniston harjua ja siellä luontopolkua ja vähä muitakin polkuja. Lenkki oli aika raskas, kovia nousuja välillä harjun päälle, mutta onneks oli laskujakin:-D Siinä tuppas meikäläinen huonokuntonen välillä nikeltyä, kun oli niin hikikin:) Mutta koirat nautti. Lenkki kesti reilun puolitoista tuntia.
Sovittiin, että mennään huomenna uudelleen. Josko rupeis tällä vauhdilla meikäläisenkin kunto koheneen:)) Sitä ollaan kohta rantakunnossa:=)
Kännykällä otettua kuvaa
sunnuntai 26. huhtikuuta 2009
Aurinkoinen viikonloppu
Taas on Almalla ollut kovasti kivaa viikonloppuna, kun Jaakko on ollut meillä koko viikonlopun. Tuli jo perjantaina ja lähti tänään vasta kotiin. "Putkeen" on taas Jaakon kanssa harjoitellut kovasti ja tosi hyvin meneekin. Nalle suussakin menee putkesta läpi ja härnää Jaakkoa:)
Nyt kun on ollut tosi lämmintä, niin Almaa ei saa sisälle ollenkaan. Viihtyy tosi hyvin ulkona monta tuntia. Ihanaa aikaa tämä kevät ja lämmin:)
Käytiin Jaakon kanssa myös tänään katsomassa agility-kisoja. Kyllä täytyy sanoa, että hienosti menivät. Kuinkahan kauan täytyy harjoitella, että yhtä hyvään meininkiin itsekin pääsisi:) Ei varmaan koskaan - pessimisti:(
Illalla lähdettiin lenkille ja samaan aikaan oli lähdössä myös Anni ja Annin äiti (Silja). Mentiinkin sitten yhtä matkaa ja käveltiin pitkä lenkki. Silja kertoi harmittavan uutisen, että ovat muuttamassa pois tältä alueelta. Mutta onneksi vain tuohon Kaurialaan, joten luvattiin pitää yhteyttä ja käydä lenkillä yhdessä joskus. Nyt on sovittu treffit tiistaiksi:)
Kyllä maailma on pieni:) Kuulin Siljalta, että näiden mustahopee käppänätyttöjen Irman ja Alman äiti (Kirsi) on töissä samassa paikassa kuin minä:-D En tosin tunne, kun talo on niin iso. Mutta kun aiemmin luulin, että asuvat Joensuussa, mutta ovatkin siis sieltä muuttaneet tänne muutama vuosi sitten.
Ja huomenna on sitten se hallittavuustesti!! Pidetään peukkuja:)
Nyt kun on ollut tosi lämmintä, niin Almaa ei saa sisälle ollenkaan. Viihtyy tosi hyvin ulkona monta tuntia. Ihanaa aikaa tämä kevät ja lämmin:)
Käytiin Jaakon kanssa myös tänään katsomassa agility-kisoja. Kyllä täytyy sanoa, että hienosti menivät. Kuinkahan kauan täytyy harjoitella, että yhtä hyvään meininkiin itsekin pääsisi:) Ei varmaan koskaan - pessimisti:(
Illalla lähdettiin lenkille ja samaan aikaan oli lähdössä myös Anni ja Annin äiti (Silja). Mentiinkin sitten yhtä matkaa ja käveltiin pitkä lenkki. Silja kertoi harmittavan uutisen, että ovat muuttamassa pois tältä alueelta. Mutta onneksi vain tuohon Kaurialaan, joten luvattiin pitää yhteyttä ja käydä lenkillä yhdessä joskus. Nyt on sovittu treffit tiistaiksi:)
Kyllä maailma on pieni:) Kuulin Siljalta, että näiden mustahopee käppänätyttöjen Irman ja Alman äiti (Kirsi) on töissä samassa paikassa kuin minä:-D En tosin tunne, kun talo on niin iso. Mutta kun aiemmin luulin, että asuvat Joensuussa, mutta ovatkin siis sieltä muuttaneet tänne muutama vuosi sitten.
Ja huomenna on sitten se hallittavuustesti!! Pidetään peukkuja:)
torstai 23. huhtikuuta 2009
Kaikki hyvin:)
No nyt on sitten ruokahalukin palannut ainakin toistaiseksi:) Eilen söi pitkästä aikaa kuppinsa ihan tyhjäksi ja nuoli vielä ihan puhtaaksi. Tänä aamuna sama juttu ja nyt juuri taas syö tuolla hyvällä ruokahalulla. Joten nyt voi jo itekin huokasta taas helpotuksesta:)
Annikin (Westie) kävi piipahtamassa meidän takapihalla. Alma oli kuin elohopea ja haastoi Annia leikkiin, mutta Anni on tosi rauhallinen. Ihan toista sorttia kuin tämä meidän "villivarsa". Mutta toisaalta Anni onkin jo 9v. joten ikäkin jo alkaa painaa.
Niin ja muuten ne mustahopeat käppänätytöt Irma ja Alma (joista aiemmin kerroin) asuvatkin täällä Hämeenlinnassa Papinniityssä, eivätkä Joensuussa kuten luulin. Jostain kumman syystä olin saanut sellaisen käsityksen. Taitavat kuitenkin olla sieltä kotoisin, koska näiden äipällä on sellaista murretta:)
Eilen ilmoittauduttiin Jankk:n arkitottelevaisuuskurssillekin, jonka pitäisi alkaa toukokuussa. Kurssi sisältää tottelevaisuusharjoituksia, koirien ohitusharjoituksia, katsekontaktiharjoituksia, hihnassa vetämättä-harjoituksia, tervehtimistä, oikea-aikaista palkitsemista, koiran käsittelyä (esim. hoitotoimenpiteitä varten) jne. Tosi hyviä arkielämän oppeja. Toivottavasti päästään mukaan:)
Ja tänään ilmoittauduttiin vielä Jankk:n järjestämään yhteistyötestiin Agilityn alkeiskurssin aloittamiseksi, joka on 7.5.
Aiemminhan olemme jo ilmoittautuneet toisen seuran Ehkk:n järjestämään Agilityn yhteistyötestiin, joka on jo ensi maanantaina 27.4.
Onkohan näitä nyt jo liikaa, jos kaikkiin päästään mukaan? Mutta toisaalta aikaahan meillä hyvin on, kun alkaa se kauan kaivattu vapaus:-D
Mallukin tuossa poikkesi vielä moikkaamassa Almaa, kun on huomenna lähdössä jääkiekon MM:iin Sveitsiin (ja on ihan täpinöissään). Ottasko montako paitaa ja riittääkö 5 sitä ja 10 tätä........? Ovat reissussa kaksi viikkoa. Muistutin, että Almalla on 1v. synttärit tuona aikana, joten pitää mielessään sen ja katselee sillä silmällä, mitä kaikkea kivaa tuliaista voisi Almalle tuoda:)
Toivottavasti laukussa on paljon paljon tilaa.........Alma innolla odottaa (vai kumpikohan meistä) :=D
Hyvää matkaa kuitenkin Mallulle, toivottaa Alma:)
Annikin (Westie) kävi piipahtamassa meidän takapihalla. Alma oli kuin elohopea ja haastoi Annia leikkiin, mutta Anni on tosi rauhallinen. Ihan toista sorttia kuin tämä meidän "villivarsa". Mutta toisaalta Anni onkin jo 9v. joten ikäkin jo alkaa painaa.
Niin ja muuten ne mustahopeat käppänätytöt Irma ja Alma (joista aiemmin kerroin) asuvatkin täällä Hämeenlinnassa Papinniityssä, eivätkä Joensuussa kuten luulin. Jostain kumman syystä olin saanut sellaisen käsityksen. Taitavat kuitenkin olla sieltä kotoisin, koska näiden äipällä on sellaista murretta:)
Eilen ilmoittauduttiin Jankk:n arkitottelevaisuuskurssillekin, jonka pitäisi alkaa toukokuussa. Kurssi sisältää tottelevaisuusharjoituksia, koirien ohitusharjoituksia, katsekontaktiharjoituksia, hihnassa vetämättä-harjoituksia, tervehtimistä, oikea-aikaista palkitsemista, koiran käsittelyä (esim. hoitotoimenpiteitä varten) jne. Tosi hyviä arkielämän oppeja. Toivottavasti päästään mukaan:)
Ja tänään ilmoittauduttiin vielä Jankk:n järjestämään yhteistyötestiin Agilityn alkeiskurssin aloittamiseksi, joka on 7.5.
Aiemminhan olemme jo ilmoittautuneet toisen seuran Ehkk:n järjestämään Agilityn yhteistyötestiin, joka on jo ensi maanantaina 27.4.
Onkohan näitä nyt jo liikaa, jos kaikkiin päästään mukaan? Mutta toisaalta aikaahan meillä hyvin on, kun alkaa se kauan kaivattu vapaus:-D
Mallukin tuossa poikkesi vielä moikkaamassa Almaa, kun on huomenna lähdössä jääkiekon MM:iin Sveitsiin (ja on ihan täpinöissään). Ottasko montako paitaa ja riittääkö 5 sitä ja 10 tätä........? Ovat reissussa kaksi viikkoa. Muistutin, että Almalla on 1v. synttärit tuona aikana, joten pitää mielessään sen ja katselee sillä silmällä, mitä kaikkea kivaa tuliaista voisi Almalle tuoda:)
Toivottavasti laukussa on paljon paljon tilaa.........Alma innolla odottaa (vai kumpikohan meistä) :=D
Hyvää matkaa kuitenkin Mallulle, toivottaa Alma:)
keskiviikko 22. huhtikuuta 2009
No niin, nyt alkaa näyttämään taas valoisalta Almankin elämä. Eli ihan kunnossa ja entisenlaisensa on muuten, paitsi että ruoka ei maistu. Kädestä välillä syö jotain hyvin pientä, mutta ruokakipon kun laittaa, niin ylimielisesti haistaa vaan kuppiaan ja menee menojaan:( No toivotaan et sekin vielä tulee kohdalleen, kun oikein nälkä iskee! Ajattelin, että enää en kädestä mitään anna, jos rupeaisi sitten paremmin kupistaan syömään. Mutta nyt on vähän sääli ollut, niin oon tällaiseen heltynyt:) Kyllähän ne senkin osaa, että kädestä passataan, jos siihen oppivat:)
Nyt on ollut sitten parin viikon tauko kaikissa kotitreeneissä eli tottiksen kertailussa ja sen kyllä huomaa. Ei millään mee mikään taas perille, kun jotain yrittää. Jääräpää mikä jääräpää...
Täytyy taas alottaa kova treeni:) Ei tästä muuten tuu taas mitään.
Ja hitonmoinen flunssa iski taas itelle, ettei kyllä nyt jaksais mitään! Just pari kuukautta sitten olin hirrrveessä flunssassa ja keuhkoputkentulehduksessa. Toivottavasti nyt ei iske niin pahana!
Vielä 6 aamua herätystä ja töitä, niin sitten alkais vapaus - ah mikä ihanuus:))
Nyt on ollut sitten parin viikon tauko kaikissa kotitreeneissä eli tottiksen kertailussa ja sen kyllä huomaa. Ei millään mee mikään taas perille, kun jotain yrittää. Jääräpää mikä jääräpää...
Täytyy taas alottaa kova treeni:) Ei tästä muuten tuu taas mitään.
Ja hitonmoinen flunssa iski taas itelle, ettei kyllä nyt jaksais mitään! Just pari kuukautta sitten olin hirrrveessä flunssassa ja keuhkoputkentulehduksessa. Toivottavasti nyt ei iske niin pahana!
Vielä 6 aamua herätystä ja töitä, niin sitten alkais vapaus - ah mikä ihanuus:))
sunnuntai 19. huhtikuuta 2009
Viikonlopun kuulumisia
Launtai
Iltapäivään mennessä ei ollut kakannut vielä ollenkaan, sehän on myös ollut tosi vaikeeta, eikä tietenkään syönytkään. Muuten on kyllä tosi pirteä ja reipas. Siis kaikki olisi hyvin, jos söis ja kakkais - siis perusasiat unohtuneet.
Anne oli lukenut blogiamme ja huolestunut Alman tilasta ja soitteli meille illansuussa kysyäkseen Alman vointia. Annen kanssa juteltiin ja Anne antoi hyviä neuvoja: parafiiniöljyä peppuun ja Levolac-nimistä ummetuslääkettä. Eihän minulla sellaisia tietenkään kotona ollut ja niinpä Anne pyysikin meitä käymään hänen luonaan - Anne hoitaa:)
Ajoimme sitten Pekolaan Annen luo. Anne ajoi koneella perskarvat ja tyhjensi vielä anaalirauhaset, ei onneksi paljon mitään ollut. Sitten laittoi peräruiskeen ja paskahan sieltä alkoi tulemaan. Kehuimme kilpaa Annen kanssa "hyvä Alma, hienoa"! Harvemmin sitä kehutaan, kun toinen paskoo:)
Anne antoi vielä mukaan Levolac-pullon ja annoinkin sitä ruiskulla suuhun heti kotiin päästyämme.
Kiitos Annelle kovasti avusta, olet ihana ihminen:)
Piti jo aamulla keittää Yrjölän puuroa, josko se kelpaisi, mutta unohdin sen jostain syystä. Ja nyt Anne suositteli, että tekisin sitä. Teinkin heti kotiin tultuamme ja laitoin uuniin pariksi tunniksi hautumaan. Illalla myöhemmin puuron valmistuttua sitten toivorikkaana ajattelin, että nyt varmaan kelpaa puuro ja rupeaa syömään. Mutta kun ei niin ei!! Haisteli vaan ja lähti meneen...
Onneksi jostain kumman syystä sain sitten vielä myöhemmin illalla huijaamalla syötettyä kädestä nappuloita. Söikin noin desin verran, hyvä että jotain! Tätähän ei ole pitkään aikaan tapahtunut.
Sunnuntai
Tänään aamulenkillä kakkasi vihdosta viimein pitkän lenkin jälkeen, onneksi! Muttä syönyt ei ole mitään tänäänkään, vielä ainakaan. Laitoin Yrjölän puuroa ja sekaan piimää, mutta EI! Laitoin pelkkää puuroa, mutta EI! Laitoin pelkkiä nappuloita, mutta EI!.
No onneksi on edes paskonu:)
Katsotaan mitä ilta tuo tullessaan........
Iltapäivään mennessä ei ollut kakannut vielä ollenkaan, sehän on myös ollut tosi vaikeeta, eikä tietenkään syönytkään. Muuten on kyllä tosi pirteä ja reipas. Siis kaikki olisi hyvin, jos söis ja kakkais - siis perusasiat unohtuneet.
Anne oli lukenut blogiamme ja huolestunut Alman tilasta ja soitteli meille illansuussa kysyäkseen Alman vointia. Annen kanssa juteltiin ja Anne antoi hyviä neuvoja: parafiiniöljyä peppuun ja Levolac-nimistä ummetuslääkettä. Eihän minulla sellaisia tietenkään kotona ollut ja niinpä Anne pyysikin meitä käymään hänen luonaan - Anne hoitaa:)
Ajoimme sitten Pekolaan Annen luo. Anne ajoi koneella perskarvat ja tyhjensi vielä anaalirauhaset, ei onneksi paljon mitään ollut. Sitten laittoi peräruiskeen ja paskahan sieltä alkoi tulemaan. Kehuimme kilpaa Annen kanssa "hyvä Alma, hienoa"! Harvemmin sitä kehutaan, kun toinen paskoo:)
Anne antoi vielä mukaan Levolac-pullon ja annoinkin sitä ruiskulla suuhun heti kotiin päästyämme.
Kiitos Annelle kovasti avusta, olet ihana ihminen:)
Piti jo aamulla keittää Yrjölän puuroa, josko se kelpaisi, mutta unohdin sen jostain syystä. Ja nyt Anne suositteli, että tekisin sitä. Teinkin heti kotiin tultuamme ja laitoin uuniin pariksi tunniksi hautumaan. Illalla myöhemmin puuron valmistuttua sitten toivorikkaana ajattelin, että nyt varmaan kelpaa puuro ja rupeaa syömään. Mutta kun ei niin ei!! Haisteli vaan ja lähti meneen...
Onneksi jostain kumman syystä sain sitten vielä myöhemmin illalla huijaamalla syötettyä kädestä nappuloita. Söikin noin desin verran, hyvä että jotain! Tätähän ei ole pitkään aikaan tapahtunut.
Sunnuntai
Tänään aamulenkillä kakkasi vihdosta viimein pitkän lenkin jälkeen, onneksi! Muttä syönyt ei ole mitään tänäänkään, vielä ainakaan. Laitoin Yrjölän puuroa ja sekaan piimää, mutta EI! Laitoin pelkkää puuroa, mutta EI! Laitoin pelkkiä nappuloita, mutta EI!.
No onneksi on edes paskonu:)
Katsotaan mitä ilta tuo tullessaan........
perjantai 17. huhtikuuta 2009
TAAS lääkärissä
Tiistain lääkärissäkäynnin ja anaalirauhasten tyhjennyksen jälkeen kuvittelin, että Alma piristyisi ja elämä alkaisi taas maistumaan sille, mutta katinkontit! Ajoittain oli jo pirteyttä havaittavissa, varsinkin ulkona, mutta sitten keskiviikkoiltana tuli takapakkia ja muuttui yhä enemmän apaattisemmaksi eikä siis vieläkään mitään syönyt. Ja ulostaminen on ollut tosi vaikeeta jo pitemmän aikaa...
Eilinen aamu olikin sitten kauhistus itsellenikin, kun ei edes pissalle enää noussut. Yritin houkutella vaikka miten, mutta ei nostanut edes päätään, katseli vain sängystä surkean näköisenä. Sain sitten vihdoin sen ulos ja pissasi kyllä, mutta sitten kovaa takaisin sisälle ja sänkyyn uudestaan. Mutta tabletit jäivät kyllä ottamatta, en viitsinyt kiusata...
Huolestuin todella ja tilasin oitis uudelleen lääkärin. Sainkin ajan heti iltapäivälle.
Vastaanotolla sitten Alma aristeli ristiselän painelua ja se rauhoitettiin ja otettiin maksa- ja munuaisarvot sekä perusverenkuva, joka onneksi oli normaali. Muista arvoista lupasi lääkäri tänään soitella, mutta todennäköisesti ei mitään hälyttävää ole.
Alman rakko ja kohtu tutkittiin ultraäänellä, eikä niissäkään ollut muutoksia. Vatsa- ja rintaontelosta sekä lannerangasta otettiin röntgenkuvat.
Vatsaontelossa ei havaittu epänormaalia lievää ummetusta lukuunottamatta. Eli siis suoli on täynnä paskaa! Näkyi hyvin röntgenkuvassakin:) Ei myöskään rintaontelokuvassa havaittu poikkeavaa.
Sen sijaan lannerangassa L6 nikama on alempana kuin muut nikamat ahtauttaen selkäydinkanavaa. Eli siis koiralla on 7 nikamaa ja tämä 6. nikama on juuri ristiselän kohdalla, josta Alma aristeli kun sitä paineltiin. Tämä saattaa aiheuttaa hermokipua, joka vaikeuttaa ulostamista. Eli kun Alma yrittää ponnistella kakkaa ulos, niin se nikama painaa hermoon ja tietenkin aiheuttaa kovaa tuskaa! Ei siis ihme, ettei ole saanut paskottua!
Mutta todella helpottunut olen, ettei mitään vakavaa ole kuitenkaan!!!
Nyt vaivaa sitten hoidetaan kipulääkityksellä ainakin kuukauden ajan ja tarvittaessa myös peräruiskeella. Onneksi sain kipulääkkeen nesteenä, kun pyysin, ettei tarvitse sen kanssa taistella:)
Myös koirahierojaa suositeltiin, jotta selkälihaksisto pysyisi jatkossa kunnossa. Ajattelinkin kyllä sitten tilata jossain vaiheessa sellaiselle ajan.
No eilinen ilta olikin vielä tosi surkea, tottakai kun oli vielä aivan pökkyrässä. Ja kipujakin varmaan oli paljon, koska uikutti vähän väliä. Sääliksi kävi!
Mutta tämä aamu vaikutti jo tosi lupaavalta. Nousi nimittäin samaan aikaan ylös kuin minäkin ja oli pirteällä päällä. Oli ulkonakin jo aikamoinen vauhtiveikko - paino niin pirun lujaa pihaa ympäri tukka takana:) Mutta mutta - se syöminen... ei vielä ainakaan mitään syönyt. Nyt täytyisi vielä se saada kuntoon, niin näyttäisi taas hyvältä.
Eilinen aamu olikin sitten kauhistus itsellenikin, kun ei edes pissalle enää noussut. Yritin houkutella vaikka miten, mutta ei nostanut edes päätään, katseli vain sängystä surkean näköisenä. Sain sitten vihdoin sen ulos ja pissasi kyllä, mutta sitten kovaa takaisin sisälle ja sänkyyn uudestaan. Mutta tabletit jäivät kyllä ottamatta, en viitsinyt kiusata...
Huolestuin todella ja tilasin oitis uudelleen lääkärin. Sainkin ajan heti iltapäivälle.
Vastaanotolla sitten Alma aristeli ristiselän painelua ja se rauhoitettiin ja otettiin maksa- ja munuaisarvot sekä perusverenkuva, joka onneksi oli normaali. Muista arvoista lupasi lääkäri tänään soitella, mutta todennäköisesti ei mitään hälyttävää ole.
Alman rakko ja kohtu tutkittiin ultraäänellä, eikä niissäkään ollut muutoksia. Vatsa- ja rintaontelosta sekä lannerangasta otettiin röntgenkuvat.
Vatsaontelossa ei havaittu epänormaalia lievää ummetusta lukuunottamatta. Eli siis suoli on täynnä paskaa! Näkyi hyvin röntgenkuvassakin:) Ei myöskään rintaontelokuvassa havaittu poikkeavaa.
Sen sijaan lannerangassa L6 nikama on alempana kuin muut nikamat ahtauttaen selkäydinkanavaa. Eli siis koiralla on 7 nikamaa ja tämä 6. nikama on juuri ristiselän kohdalla, josta Alma aristeli kun sitä paineltiin. Tämä saattaa aiheuttaa hermokipua, joka vaikeuttaa ulostamista. Eli kun Alma yrittää ponnistella kakkaa ulos, niin se nikama painaa hermoon ja tietenkin aiheuttaa kovaa tuskaa! Ei siis ihme, ettei ole saanut paskottua!
Mutta todella helpottunut olen, ettei mitään vakavaa ole kuitenkaan!!!
Nyt vaivaa sitten hoidetaan kipulääkityksellä ainakin kuukauden ajan ja tarvittaessa myös peräruiskeella. Onneksi sain kipulääkkeen nesteenä, kun pyysin, ettei tarvitse sen kanssa taistella:)
Myös koirahierojaa suositeltiin, jotta selkälihaksisto pysyisi jatkossa kunnossa. Ajattelinkin kyllä sitten tilata jossain vaiheessa sellaiselle ajan.
No eilinen ilta olikin vielä tosi surkea, tottakai kun oli vielä aivan pökkyrässä. Ja kipujakin varmaan oli paljon, koska uikutti vähän väliä. Sääliksi kävi!
Mutta tämä aamu vaikutti jo tosi lupaavalta. Nousi nimittäin samaan aikaan ylös kuin minäkin ja oli pirteällä päällä. Oli ulkonakin jo aikamoinen vauhtiveikko - paino niin pirun lujaa pihaa ympäri tukka takana:) Mutta mutta - se syöminen... ei vielä ainakaan mitään syönyt. Nyt täytyisi vielä se saada kuntoon, niin näyttäisi taas hyvältä.
Toivotaan, että vielä illallakin on yhtä pirteä ja Alma olisi taas entisenlaisensa ilopilleri ja rasavilli kuten ennenkin:)
NIIN ja tietenkin meillä sitten meni taas kaikki suunnitelmat myttyyn, kuten ennenkin on käynyt:( Eilen nimittäin oli ne Möllikisat, joihin oltiin ilmoittauduttu, mutta eihän niihin tietenkään päästy. AINA tulee jotain harmeja, kun johonkin yritetään mennä. Pari kertaa on jo aiemmin jouduttu keskeyttämään tokokurssit, kun on juoksut alkaneet ja nyt sitten tämä. Mutta tietty se on pääasia, että saan Alman kuntoon, möllikisoja tulee ja menee:)
Eikä siinä vielä kaikki - näppis hajos illalla, ei voi mitään kirjoittaa - ei puhu ei pukahda. Hiiri kyllä toimi, mutta eihän sillä pelkästään mitään tee! Että sekin vielä! Nyt täytyy tänään mennä ostaan uus näppis ja hiiri. En osta enää langatonta, koska tuntuu, että ne tökkii aina...
Mutta sellanen epäonnen viikko on tämä ollut!
keskiviikko 15. huhtikuuta 2009
Lääkärissäkäynti ja aktivointileluja
Eilen käytiin Alman kanssa lääkärissä. Alma on ollut viikon verran tosi vaisu, ei ole syönyt mitään, nukkunut vaan tosi paljon ja ollut aika apaattinen. Tilasin eilen sitten lääkärin ja sainkin ajan samalle illalle Vethausiin. Epäilin, että anaalirauhaset ovat tukossa ja niinhän ne sitten olivatkin ja tulehtuneet. Anssi-setä tyhjensi ne ja antoi piikin sekä antibioottia että kipulääkettä.
Nyt on sitten 5 päivän kuuri molempia tabletteja.
Niin ja Alma painaa 7,5 kg. Iso likka:)
Oli muuten aamulla vaikeuksia saada Almaa nielemään pillereitä. Yritin piilottaa makkaranpalojen sisään, makkara kyllä meni alas, mutta sylkäs vaan pillerit lattialle. Meni kyllä aika tovi sekä monta makkaransiivua, ennenkuin tämä ruljanssi oli ohi ja pillerit nieltynä onnekkaasti:)
Saas nähdä miten meiltä onnistuu tämä operaatio nyt illalla?
Tilattiin tässä taannoin Ellun kanssa Koiratuotteelta "vähän" kaikenlaista tavaraa:) Tuli aktivointilelua, agility-tunneli, pallo, koulutusnameja ym. ym. Siis törsätty taas!
Jaakko (11v) sitten tänään koulutti Almaa menemään putkesta läpi. Alkuunhan se oli tosi vaikeaa. Alma vaan ihmetteli, että mikä ihmeen vekotin tuo on ja kiersi putkea ympäri:)
Mutta sinnikkäästi Jaakko vaan jaksoi opettaa ja näyttää ja onnistuihan tuo sitten tosi hienosti. Nyt menee tunnelin läpi, niinku olis sitä aina tehny - helppoo ku heinän teko:)
Hyvä Jaakko!
Tästä se lähtee.....
...ja täältä tullaan...
Nyt on sitten 5 päivän kuuri molempia tabletteja.
Niin ja Alma painaa 7,5 kg. Iso likka:)
Oli muuten aamulla vaikeuksia saada Almaa nielemään pillereitä. Yritin piilottaa makkaranpalojen sisään, makkara kyllä meni alas, mutta sylkäs vaan pillerit lattialle. Meni kyllä aika tovi sekä monta makkaransiivua, ennenkuin tämä ruljanssi oli ohi ja pillerit nieltynä onnekkaasti:)
Saas nähdä miten meiltä onnistuu tämä operaatio nyt illalla?
Tilattiin tässä taannoin Ellun kanssa Koiratuotteelta "vähän" kaikenlaista tavaraa:) Tuli aktivointilelua, agility-tunneli, pallo, koulutusnameja ym. ym. Siis törsätty taas!
Jaakko (11v) sitten tänään koulutti Almaa menemään putkesta läpi. Alkuunhan se oli tosi vaikeaa. Alma vaan ihmetteli, että mikä ihmeen vekotin tuo on ja kiersi putkea ympäri:)
Mutta sinnikkäästi Jaakko vaan jaksoi opettaa ja näyttää ja onnistuihan tuo sitten tosi hienosti. Nyt menee tunnelin läpi, niinku olis sitä aina tehny - helppoo ku heinän teko:)
Hyvä Jaakko!
Tästä se lähtee.....
...ja täältä tullaan...
ja eikun uudestaan....
Pääsiäinen
Pääsiäisen pyhinä tavattiin paljon sekä uusia että vanhoja koiratuttavuuksia. Nähtiin mm. edellä mainitut Anni, Irma ja Alma. Irma ja Alma ovat siis kotoisin Joensuusta ja olivat kyläilemässä täällä Annin luona. Irma 5v. on tämän Alman 3v. äiti, mutta on tosi paljon pienempi kuin tyttärensä. Alma-kaima olikin samaa kokoluokkaa meidän neidin kanssa.
Sitten olimme lenkillä Mantan (Bison Frishee) sekä Minin (Westie) kanssa, jotka olivat myös tulleet viettämään pääsiäistä Hämeenlinnaan. Manta on kotoisin Jyväskylästä ja Mini myös Joensuusta. Mantaa olemme aiemmmin tavanneetkin ja hän on ollut leikkimässä meidän pihalla Alman kanssa.
Oli hauskan näköistä, kun kolme pientä valkoista haukkua viipersivät rinnakkain:)
Mini, Manta, Alma ja Iina
Sitten olimme lenkillä Mantan (Bison Frishee) sekä Minin (Westie) kanssa, jotka olivat myös tulleet viettämään pääsiäistä Hämeenlinnaan. Manta on kotoisin Jyväskylästä ja Mini myös Joensuusta. Mantaa olemme aiemmmin tavanneetkin ja hän on ollut leikkimässä meidän pihalla Alman kanssa.
Oli hauskan näköistä, kun kolme pientä valkoista haukkua viipersivät rinnakkain:)
Mini, Manta, Alma ja Iina
maanantai 6. huhtikuuta 2009
Uusi tuttavuus "Anni"
Tänään tavattiin lenkiltä tullessamme uusi tuttavuus Westie Anni, 9v. Päästettiin koirat irti ja annettiin niiden juoksennella vapaana. Heti tulivat hyvin juttuun keskenään ja tosi rauhallisesti leikkivät. Anni on ennenkin käynyt nuuskimassa meidän aidan takana, mutta sen parempaa tuttavuutta ei ennen tätä ole tehty.
Annilla on kuulemma Joensuussa pari mustahopeeta käppänätyttö-kaveria nimeltään Alma ja Irma:)
Annilla on kuulemma Joensuussa pari mustahopeeta käppänätyttö-kaveria nimeltään Alma ja Irma:)
sunnuntai 5. huhtikuuta 2009
Alman "koulutusvideot"
Opettajana toimii mahtava Joona :)
Seuraa
Tanssi
Nouto
Tanssi, molemmat tassut.....
Kumarrus
torstai 2. huhtikuuta 2009
Öinen myyräjahti:)
Viime yönä meinas palaa hihat:)
Alma herätti 4 aikaan aamuyöstä ja päästin sen sitten ulos pissalle. Ei siinä mitään, mutta sitten se lähti vauhdilla talon päätyyn ja myyrien kimppuun. Mikä lie päähänpisto sekin keskellä yötä!
Meillä on talon sivustalla iso kivi, jonka juurella on kukkia, pensaita ja 3 katajaa (jos on enää - myyrät lie syöneet). Katajissa kahisi ja arvatenkin siellä meni joku. Alma pyöri siinä ympyrää nenä maassa ja välillä pystyssä katajia kohti, eikä ollut kuulevinaankaan kun huusin sitä. Menin lähemmäksi ja yritin saada sitä kiinni, mutta ei tullut kuuloonkaan.
Siinä on oppi mennyt kyllä hyvin perille - nimittäin luoksetulo! Mitähän lie on opeteltu? Ei mitään tajua, ihan kuin mua ei olis ollutkaan. Huusin ja houkuttelin jopa namipaloillakin, mutta ei!
Hain harjaluutan ja yritin sillä houkutella lähemmäksi, se kun on ennen ollut hyvä konsti. Alma nimittäin haluaa leikkiä sen luutan kanssa. Mutta nyt ei auttanut sekään, ei kiinnostanut! Sitten yht´äkkiä aikojen päästä se tuli hiipien lähemmäksi ja sain kuin sainkin hännästä kiinni ja koppasin syliin ja sitten mentiin ja lujaa nuppi tutisten sisälle:)
Tätä takaa-ajoa kesti noin parikymmentä minuuttia. Mulla olis kyllä ollu parempaakin tekemistä siihen aikaan yöstä:)
Siinä olis naapureilla ollut ihmettelemistä, kun muija painaa aamutakkisillaan luuta kädessä taloo ympäri:) - pääsiäisnoidat jo liikkeellä vai??
Sama ruljanssi alkoi taas heti aamulla.....
Alma herätti 4 aikaan aamuyöstä ja päästin sen sitten ulos pissalle. Ei siinä mitään, mutta sitten se lähti vauhdilla talon päätyyn ja myyrien kimppuun. Mikä lie päähänpisto sekin keskellä yötä!
Meillä on talon sivustalla iso kivi, jonka juurella on kukkia, pensaita ja 3 katajaa (jos on enää - myyrät lie syöneet). Katajissa kahisi ja arvatenkin siellä meni joku. Alma pyöri siinä ympyrää nenä maassa ja välillä pystyssä katajia kohti, eikä ollut kuulevinaankaan kun huusin sitä. Menin lähemmäksi ja yritin saada sitä kiinni, mutta ei tullut kuuloonkaan.
Siinä on oppi mennyt kyllä hyvin perille - nimittäin luoksetulo! Mitähän lie on opeteltu? Ei mitään tajua, ihan kuin mua ei olis ollutkaan. Huusin ja houkuttelin jopa namipaloillakin, mutta ei!
Hain harjaluutan ja yritin sillä houkutella lähemmäksi, se kun on ennen ollut hyvä konsti. Alma nimittäin haluaa leikkiä sen luutan kanssa. Mutta nyt ei auttanut sekään, ei kiinnostanut! Sitten yht´äkkiä aikojen päästä se tuli hiipien lähemmäksi ja sain kuin sainkin hännästä kiinni ja koppasin syliin ja sitten mentiin ja lujaa nuppi tutisten sisälle:)
Tätä takaa-ajoa kesti noin parikymmentä minuuttia. Mulla olis kyllä ollu parempaakin tekemistä siihen aikaan yöstä:)
Siinä olis naapureilla ollut ihmettelemistä, kun muija painaa aamutakkisillaan luuta kädessä taloo ympäri:) - pääsiäisnoidat jo liikkeellä vai??
Sama ruljanssi alkoi taas heti aamulla.....
Alla vanhaa videokuvaa tammikuulta, miten myyriä pyydystellään:-D
Ai niin ja paljon onnea muuten Almalle, tänään tasan 11 kk :))
keskiviikko 1. huhtikuuta 2009
Juuso ja Alma
Otin Juuson töistä tullessani meille ja Juuso olikin meillä sitten koko illan. Alma oli taas niin innoissaan, kun Juuso leikitti ja teki temppuja sen kanssa. On se vaan hyvä, kun noi pojat välillä (tai aika useinkin) käyvät meillä, niin on Almallakin aina erilaista touhua silloin. Pojat kun jaksavat sen kanssa vehdata:)
Pitkä likka:)
Pusu:)
Pitkä likka:)
Pusu:)
Kamua ja Miloa katsomassa
Eilen kävin päivällä Sannalla katsomassa suloista pikku Kamu-vauvelia. Unohtamatta tietenkään ihanaa Miloa:)
Hyvin tuntui Kamu olevan jo kotiutunut. Aivan ihana pieni musta mussukka. Kovin oli leikkisä ja reipas, eikä aristellut yhtään. Osasi jopa jo muristakin:)) Milokin suhtautuu aivan mahtavasti ”pikkuveljeensä”, tosin välillä tuntui olevan hieman mustasukkaisuutta ilmassa:)
Kiitos Sanna vierailusta, oli kiva päästä katsomaan.
Kiitos Sanna vierailusta, oli kiva päästä katsomaan.
Tässä kuvaotosta pojista:
Ihana pikisilmä:)
Milo ja uusi lelu
Pojat ja uusi nakkilelu.....
Milo ja uusi lelu
Pojat ja uusi nakkilelu.....
Alma oli päivällä "iskän" kanssa lenkillä ja oli löytänyt ojasta kuolleen myyrän ja napannut sen suuhunsa - YÄK! Ei ollut kuitenkaan ilmeisesti maistunut hyvälle, koska oli sen pudottanut sitten tielle, onneksi! Hyi hitto loppuisivat jo........
Olin vielä suunnitellut, että menemme Alman kanssa illalla Pekolan lavalle katsomaan Milon agility-harjoituksia, mutta olin muka niin väsynyt, että ei sitten jaksettu mennä:( Ja nyt harmittaa! Ei sais olla niin laiska!!! Alma ei ole ollut pitkään aikaan sellaisessa paikassa, jossa on paljon koiria, joten se olisi ollut Almalle hyvää harjoitusta silmälläpitäen tulevia Möllikisoja sekä agilityä (jos siihen nyt sitten päästään).
Ja sitten piti kuitenkin lähteä vielä lenkille, pakottaa piti siihenkin ittensä!
Joskus se on tämmöstä:)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)