Näytetään tekstit, joissa on tunniste Toko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Toko. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Tokoilua


Niin me ollaan siis ihan oikeesti aloitettu tokotreenit tänä vuonna. Olen aina ollut hieman vastaan
koko tokoilua sen pilkun viilaamisen takia. Mutta jostain kumman syystä nyt, kun ollaan muutama kerta käyty treeneissä, niin on ajatusmaailmakin muuttunut tätä lajia kohtaan.
Sehän onkin toisaalta ihan kivaa.

Syksyllä rupesi käymään ajatuksissa, että josko aloittaisi tokon treenaamisen vähän niinkuin silmälläpitäen näitä kahta lajia, joita tosissamme treenailemme eli agilityä ja rally-tokoa. Eli jos saisi vahvistettua paikallaoloa, joka edesauttaisi meitä tässä agilityn lähdössä. Alma kun tuppaa aina varastamaan kisoissa lähdössä ennenkuin annan luvan.
Toisaalta sitten taas vahvistaisimme seuraamista, joka taas edesauttaa rally-tokossa.

No tiedä häntä onko näistä keskenään mitään apua, mutta näin minä asian näkisin.

Eli nyt ollaan käyty muutama kerta ja treenattu alokasluokan liikkeitä. Paikkamakuusta olen kyllä aivan ihmeissäni ollut, kun Alma pysyy ihan paikallaan niin kauan kunnes menen viereen. Aikaa ei olla otettu, joten en tiedä täyttyykö se kaksiminuuttinen, mutta luulenpa niin. Siis onko tämä treeni jotenkin erilainen, koska ei ole mitään ongelmaa jäädä paikalleen, mutta agilityssä ei jaksa odottaa sitten yhtään. Toisaalta taitaa olla niin, että agi on sen verran vauhdikkaampaa lajia ja mukavampaakin, ettei malta odottaa radalle pääsyä. Mene ja tiedä:)

Seuraamisessa on vielä paljon tekemistä, että seuraisi ihan vierellä. Luoksetulo on aivan huippu, tulee suoraan sivulle käskystä. Liikkeestä seiso vaatii vielä aika paljon hiomista, kun taas hyppy on ihan kohdallaan ja jää aidan taakse seisomaan. Ruutuakin ollaan kokeiltu ja se sujuu, kun vie namikupin ruutuun. Noutoa ollaan myös treenattu ja Alma hakee kyllä hyvin noutokapulan ja tuo minulle. Mutta Almahan on tottunut pallon kanssa tätä jo treenaamaan vaikka kuinka kauan.

Siinähän sitä alkuun ja jatketaan toistaiseksi.

tiistai 6. huhtikuuta 2010

Pääsiäisen treenit

Pääsiäisen pyhät menivätkin ihan normaaleilla treenikuvioilla. Ei ollut vapaata treeneistä:)

Kiirastorstain tokossa meitä olikin paikalla vain 3 koirakkoa ja kouluttajanakin oli joku tuuraaja, nimeä en tiedä. Aloitettiin taas paikkamakuulla ja edistystä on tapahtunut. Oli paikallaan n. 45 sek. kun menin palkkaamaan. Mutta kun kerran menen palkkaamaan, niin eihän se sitten enää paikalleen jää uudestaan. Se on kerrasta poikki, mitä sitä moneen kertaan jahkaamaan samaa asiaa:):)

Muuten kurssilla olikin lähinnä ylempien luokkien treenausta. Hyppynouto sujuu Almalta kyllä tosi mallikkaasti. Hyppää esteen yli noutamaan kapulan ja tuo sen hypyn kautta niin nätisti mulle takaisin:) Otettiin myös ruutua ja sekin sujuu ihan hyvin, vauhdilla painaa ruutuun hakemaan lelunsa:) Sitten oli vielä ohjattua noutoa, joka oli meille aivan uutta.

Pitkäperjantaina jatkettiin agilityssä. Tehtiin hyppyrataa ja täytyy kyllä sanoa, että Almalla on niin kova vauhti, ettei meikäläinen kyllä millään ehdi perässä pysyä. Jos vaan on eteenpäin suoraa menoa, niin auttamattomasti olen monta metriä jäljessä, plääh. Tarttis varmaan tehdä jotain:) Nytkin oli 4 hyppyä peräkkäin, niin kyllä pisti puhaltaan, että pääsin viimeiselle hypylle ohjaamaan ettei se kerkiä menemään "väärälle" esteelle. Muuten onnistui treenit taas hyvin ja Alma lukee kyllä mua kuin avointa kirjaa:)

Lauantain agitreeneissä olikin taas enemmän ohjauksia. Harjoiteltiin myös kontakteja sekä keinua. Erjan ohjauksessa mennäänkin kontaktit siten, että Erja pitää remmistä kiinni ja pysäyttää kontaktille ja siinä odottaa targetti nakkeineen...
Keinua otettiin myös ja olen todella iloinen, että sekin on ruvennut sujumaan.
Itsenäisesti otettiin keppiä ja irtiottoja hypyltä putkeen.

Pääsiäsisunnuntaina oltiinkin sitten taas Lempäälässä. Se on jotenkin minusta mukava kurssi, niin lepposa meininki, mutta silti treenataan tehokkaasti. Meitä on 7 koirakkoa treenaamassa.

Tuli niin hyvä mieli, kun saatiin kahdesti oikein positiivista palautettakin:)
Erjalta tuli viesti, että Alma on mainio ja että meillä on agitreenit jo hyvällä mallilla, vaikka toki harjoiteltavia asioita on vielä paljon:)
Lempäälän kurssilla taas kouluttaja kehui kuinka hienoa katseltavaa Alman sipsutus ja kontakti on seuraamisessa:)
Hienoa Alma:)

Positiiviset palautteet innostavat aina vain enemmän ja enemmän treenaamaan:)

torstai 25. maaliskuuta 2010

Tokossa ja fysioterapiassa

Aamupäivällä oltiin ensin tokossa. Aloitettiin jälleen kerran paikkamakuulla. Se ei mennyt ollenkaan niin hyvin kuin viimeksi, otti häiriöö ihan hirveesti naapurista eli 8 kk ikäisestä pennusta. Muutenkin paikkamakuu on vielä niin hakusessa, että ei sovi yhtään olla häiriöö vieressä ja näin sovittiinkin, että seuraavilla kerroilla ei olla vierekkäin.

Siten otettiin nopeita sivulletuloja yht´äkkisillä käskyillä kesken leikin. No se sujuu kuin rasvattu, kun vaan nakkia on tiedossa:)
Seuraamista treenattiin neliön muodossa siten, että piti eri sivuilla ensin tehdä liikkeestä seiso, seuraavalla sivulla liikkeestä istu ja vielä yhdellä sivulla liikkeestä maahan. Muuten meni hyvin, mutta mikä piru meni, kun ei heti mennyt maahan, vaikka tämä liike sujuu meillä yleensä vauhdilla.
Sillä välin, kun toiset harjoitteli tätä liikettä, sai itsenäisesti treenata kapulan noutoa. Tämä meni hienosti, joka kerta toi kapulan mulle käteen:)

Otettiin vielä estehyppy sekä viimeiseksi vauhdikas luoksetulo.

Tokon jälkeen lähdettiin heti fyssarille Hyvinkäälle. Almaa jännitti ihan vietävästi, kun ei tiennyt mitä tuleman pitää. Kauhee vapina oli päällä, kun odotettiin vuoroamme. Mutta hyvinhän tuo sitten sujui, otti asian lopulta kovinkin rennosti ja nukkui suurimman osan aikaa. Ja selvästi nautti käsittelystä:)

Onneksi sillä ei ole mitään jumittumia ja lihakset on tosi hyvässä kunnossa ja vahvat. Ainoastaan viimeinen rintanikama on kuulemma hieman jäykkä, mutta ei sanottavammin.
Saatiin ohjeeksi hioa takapäätä siten, että käyttäisi sitä enemmän sekä syviä lihaksia. Eli pitää ruveta treenaaman pakittamista sekä takaperin nousua esim. rappusille. Ja kun lumet sulaa, niin esim. risukoissa ym. paikoissa välillä tehdä pakkiharjoituksia. Ja myös treenata hidasta nousua esim. rahin tai jonkun kopan päälle, ei mitään hyppyä siis. Vaan niin, että joutuu käyttämään rintalihaksia.

Joskus kesällä mennään sitten uudestaan, lähiaikoina ei ole tarvetta, koska ei mitään pahempaa ollut. Fyssari suositteli 6-8 viikon välein käyntiä, jos aktiivisesti harrastaa.
Kannatti käydä:)
Nyt on likka sitten ihan rättiväsynyt, kova päivä takana:)

torstai 18. maaliskuuta 2010

Tokotreenit ja muuta

On se vaan niin ihmeellistä miten toi koiran innostus mihinkin asiaan vaihtelee kovasti päivittäin. Tänään oltiin tokoilemassa ja nyt taas kaikki meni tosi loistavasti ja Alma oli kuin enkeli. Edelliskerrallahan meillä meni tokot ihan persiilleen ja olin jo vähällä taas luovuttaa, mutta tänään oli ihan toista maata.

Aloitettiin paikkamakuulla, eikä se ole ennen meiltä näin hyvin sujunutkaan. Malttoi olla uskomattoman kauan paikallaan ja Anne oli aivan ihmeissään ja pyysi välillä meneen palkkaan. Luulen, että olisi ollut vieläkin kauemmin siinä, mutta kävin palkkaamassa siis välillä ja jätin uudelleen paikalleen. Toinen kerta onnistui samalla lailla hyvin. Anne kehuikin kovasti, miten yht´äkkiä noin hyvin malttoi olla paikallaan, kun vielä edelliskerralla tuskin oli kahta sekuntia:)

Otettiin vielä seuraamista, noutoa, kaukokäskyjä ja lopuksi leikiteltiin:)
Tänään jäi hyvä mieli treeneistä, vaikka täytyy kyllä tosiasiassa todeta, ettei tää kuitenkaan oikein meidän laji oo. Koskaan en aio kisata, joten ei se niin pilkuntarkkaa ole, jos kaikki ei ihan nappiin onnistuisikaan. Kunhan periaatteet tottelevaisuudessa onnistuu, niin olen siihen ihan tyytyväinen. Kyllä me ALO-luokan liikkeet jotenkuten osataan (vaikka ei paikkamakuu kestä 2 min., eikä seuraaminen ole ihan niin jämptiä ym.), mutta jos ei kerran kisata, niin tarviiko niitten niin jämptiä ollakaan silloin?? Ei minun mielestäni, sanon minä:)

------------------
Maanantaina 15.3. annoin matolääkkeen ja eilen tilasin ajan vihdosta viimein fyssarille. Olen sitä pitkään jo harkinnut, mutta viimein sain aikaseksi. Tuntuu, että Almalla on takapää jumissa, mutta se selviää sitten ens torstaina.

Olen myös paljon nyt lukenut ja miettinyt barffaukseen siirtymistä, mutta se ajatus on vielä mietintämyssyn alla. Paljon sitä on ainakin kehuttu, mutta täytyy tässä vielä miettiä. Toisaalta tuntuu, että siinä on aikamoinen homma, mene ja tiedä.
Tällä hetkellä on nimittäin niin vaikeeta mitä syöttäis (tai ainahan se on ollu), kun mikään ei tahdo kelvata. Se on NIIN ronkeli! Vaikka ei se silti laiha ole, päinvastoin, painoa oman vaa´an mukaan eilen 8,8 kg.
Eikä se kuitenkaan millään herkuilla vatsaansa täytä, jos niin joku ajattelee:) Se vaan on semmonen, että parina päivänä saattaa ruoka maistua ja sitten on pari kolmekin päivää, ettei syö mitään.

Sain Sannalta vinkin NEU-ruoasta ja kävinkin ostamassa sitä eilen Mustista ja Mirristä. Mutta eipä sekään ainakaan eilen eikä tänään sen parempaa ruokaa tuntunut olevan kuin mikään muukaan. 60 gr on tänään yhteensä syönyt sitä, kun laitoin hieman juustonpaloja sekä maksamakkaraa täkyksi:) Tosin tokossa meni kaksi nakkia, johan sekin tietty täyttää pienen vatsan:)
On tää niin vaikeeta joskus:(

torstai 4. maaliskuuta 2010

Että ottaa pannuun!

Jos viime viikolla hieman hehkutin, että paikkamakuussa ollaan edistytty, niin tänään saa kyllä sanoa hyvästit kaikelle osaamiselle!!! Ihan perseestä meillä koko tokotreenit. Käytiin ennen treenejä pienellä lenkillä ja tottakai se lumi tarttui karvoihin ja koira oli märkä kun mikä, kun alettiin treenaan. Kaiken lisäksi aloitettiin paikkamakuulla ja senhän tiesi jo etukäteen miten siinä käy. Eihän hieno neiti voi pylly märkänä istua saatikka maahan mennä. Muutenkin koko treenit meni ihan päin p:tä. Remmiä vaan oli kiva purra ja murista ja yrittää varastella vaan nakkeja taskusta. Ihan pimee! Ei kertakaikkisesti mitään tehny mitä pyysin! Meinas kyllä palaa hihat kertakaikkisesti. Tiedän tiedän, ettei sais hermostua, mut ei voi mitään.....
Että semmoset treenit tällä kertaa, saas nähä mitä on odotettavissa ens viikolla? Tällä hetkellä tuntuu siltä, että tekis mieli lopettaa!

Huomenna olis agitreenit, mutta lauantain treenit jääkin väliin kisojen takia. Viime viikollakaan emme päässeet lauantain treenehin hallin kattoromahduksen takia. Perjantaina oltiinkin agitreeneissä ja taas oli pitkä ja haastava rata. Mutta ne meni kyllä yllättävän hyvin. Siis täytyy myöntää, että agility se on meidän juttu, ei toko:)

Alma sai Mandilta lainaksi uuden aktivointilelun Dog Tornadon. Se vasta on mukavaa puuhaa. Kiitos Mandille lainasta, palautellaan joskus:)



torstai 25. helmikuuta 2010

Kiirusta pitää:)

Tänään meillä on ollut kyllä niin kiiruinen päivä, ettei oo keritty muuta kuin kotona poikkeen, kun taas jo ollaan oltu menossa:)
Aamupäivällä oli tokotreenit. Meitä oli paikalla 5 koirakkoa ja jostain syystä kaikki koirat olivat yhtä levottomia. Kuka kullostikin sinkoili sinne tänne ja oli tosi levotonta:) Muuten treenit meni ihan kuten tässä ennenkin, ihan ok. Ilo todeta, että paikkamakuussa ollaan hieman edistytty:)

Treeneistä poikettiin sen verran kotona, että heitin kamat sisälle ja lähdettiin saman tien Annelle turkin siistimiseen. Anne stailasinkin likan taas ihan käppänän näköiseksi, kyllä nyt kelpaa - kiitos kovasti Annelle:)

Karvaturri ennen stailausta .........




.......ja stailauksen jälkeen:)



Kerittiin sen jälkeen oleen vain tunti kotona, kun taas jo lähdettiin, nyt agilityn tukiopetukseen. Treenattiin keppejä, rengasta ja tietenkin keinua. Jeeee edistytty ollaan keinussa. Nyt jo kiipesi keinun moneen kertaan. Satu piteli keinusta niin, ettei se rämähdä ja tästä edetään nyt sitten ihan rauhallisesti eteenpäin, ettei vaan tule mitään takapakkia. Hyvä Alma, kyllä kannatti mennä tukariin:)

Muutama videonpätkä keppien ja keinun harjoittelusta. Kiitos Sannalle kuvaamisesta:)



Mitä mä sohin?????????




Miksköhän nää videot jää mustiks, vaikka kyllä ne aukee?

lauantai 20. helmikuuta 2010

Tokoilua ja tukiopetusta

Torstain tokossa meitä olikin paikalla vain 3 koirakkoa ja koutsikin oli vaihtunut. Meitä kouluttikin tällä kertaa Tanja, joka myös harkkaa oman kultsunsa Daisyn kanssa samassa ryhmässä.
Otettiin ensin paikallaolo istuen, tätä ei olekaan ennen tehty, sekä myös paikkamakuuta. Sitten otettiiin merkin kiertoa. Laitettin merkki parin metrin päähän iitsestä ja pyydettiin koira kiertämään merkki. Aika äkkiä Alma hiffasi mistä on kyse ja ymmärsi kiertää merkin ennenkuin sai nakinpalan:)

Sitten treenattiin koiran kehon hallintaa. Eli koiran piti kiertää ohjaajan ympäri molempiin suuntiin sekä eteenpäin että pakittamalla. Kovin tuntui olevan vaikeeta tuo pakittaminen, mutta kyllä sitten muutamia kertoja onnistuttiin myös takaperin kiertämään:)

Otettiin myös kaukokäskyjä siten, että koira ei saanut liikahtaa yhtään paikaltaan noustessa istumaan tai mennessä maahan. Maahan menossa onnistuikin hyvin, mutta noustessa istumaan otti aina pari askelta taaksepäin.
Viimeiseksi otettiin vielä iloinen luoksetulo ja sehän sujuu:)

Iltapäivällä lähdettiin sitten taas agilityn tukiopetukseen.
Treenattiin ensin keppejä ja koitin nyt ohjata ilman käsiohjausta, mutta ei siitä oikein mitään vielä tullut. Mutta ei sekään asia kaukana ole, koska ei mun paljon tarvitse käsiä kuitenkaan käyttää:) Hyvin muuten kyllä pujottelee kepit.
Sitten otettiin taas tuo kauhea vempele eli keinu. Laitoin Alman taas ensin muutaman kerran puoliväliin keinua ja vain alastuloa treenattiin. No sitten koitettiin josko jo kiipeäisi itse koko keinun, mutta voi kauhistus: kynnet oli kun kissalla esillä ja raapi keinua ja tarrasi muhun kuin mikäkin peto:) Otettiin sitten uudestaan pari kertaa pelkkää alastuloa ja koitettiin uudestaan joko nyt kiipeäisi. Satu sanoi mulle, että älä hössötä vaan anna sen rauhassa yrittää niinkuin ei mitään ja JES yht´äkkiä se vaan meni koko keinun ylös alas, VAUTSI mikä hieno onnistumisen tunne:D Tosin keinun ei annettu rämähtää alas, vaan Satu piti keinun toisesta päästä kiinni ja laski sen nätisti alas. Kolme kertaa se sitten kiipesi hienosti keinun:) Näin tehdään nyt muutama kerta ja sitten pikkuhiljaa opetellaan siihen, ettei kukaan pidä keinun toisesta päästä kiinni.

Mutta siis taas jälleen kerran sain todeta, että kaikki on tainnutkin olla musta kiinni, ettei Alma ole uskaltanut keinua kiivetä, plääh.. Mä oon ollu niin hössö ja höpöttäny sille koko ajan, ettei mitään hätää, koita vaan, ei tartte pelätä jne........ Mutta nyt kun Satu sanoi, että älä hössötä, anna sen vaan mennä ja olinkin sitten ihan hiljaa vaan, niin hetihän se onnistui:):)

Niinhän nämä kaikki epäonnistumiset on tästä kömpelöstä ohjaajasta kiinni:(

torstai 11. helmikuuta 2010

Tokoa ja agilityn tukiopetusta

Tänään onkin ollut tehokas treenauspäivä:) Päivällä oltiin ensin normaaleissa tokotreeneissä, jossa tehtiinkin taas monenlaista eri teeniä. Aloitettiin nopeilla sivulletuloilla siten, että koira oli vapaana ja kun katsoi muualle, kutsuttiin sivulle. Almalla tämä sivulle tulo on kyllä niin vauhdikas hyppy istuma-asentoon, ettei paremmin voisi tapahtua ja heti tulee kun pyydän, hienoa:) Aina ei asento tietysti ole ihan nappisuoritus, mutta väliäkös tuolla, ei meillä senttejä lasketa:) Seuraavaksi otettiin jo pentukurssilla opittua katsekontaktia. Hieman tässä ikäänkuin rauhoiteltiin koiria seuraavaa treeniä varten.

Seuraavaksi olikin viime kerralla läksyksi saamamme noutokapulan pito. Alma nostaa kapulan kyllä hyvin maasta ja antaa sen mulle, mutta ei vielä osaa sitä pitää suussaan pitempää aikaa. Mutta hyvä alku:) Sitten heitettiin kapula kauas itsestä ja pyydettiin noutamaan se. Ja kun koira oli lähellä itseä heitettiin lelu kauas, jotta koira pudottaisi kapulan siihen ja lähtisi lelun perään. Alma toi hyvin kapulan mun luo, mutta lähtikin hakemaan palloa kapula suussa, eikä tiennyt sitten oikein, että kumman olisi tuonut, kun ei molemmat mahtuneet suuhun:) Mutta siis hyvin noutaa ja tuo mulle. Tätähän meillä on kyllä Alma tehnyt jo pennusta lähtien eli on palloa noutanut ja tuonut sen (tosin silloin kun itseä huvittaa:)

Sitten oli luoksetulon pysäytyksiä siten, että mentiin itse kauas ja kutsuttiin koira luo ja puolessa välissä matkaa heitettiin pallo koiraa kohti (ei kuitenkaan päin pläsiä) seis-käskyllä. Almalla on niin kova vauhti, että kun se lyö jarrut kiinni, niin ei meinaa heti saada vauhtia pysäytettyä, vaan liukuu vielä muutaman askeleen eteenpäin ennenkuin pääsee kääntymään takaisin hakemaan palloa. Mutta hyvin kuitenkin tottelee käskyä ja lyö heti jarrut pohjaan:)

Paikkamakuutakin otettiin ja siinäkin on meillä tapahtunut edistystä. Jää jo toviksi paikalleen odottamaan, ei tosin kauaa, mutta paremmin kuin ennen:) Ihan hyvä näin, kyllä se 2 min. paikallaolo vielä joku päivä meiltäkin onnistuu, uskokaa tai älkää:)

Viimeiseksi otettiin vielä paikallaan sivulla nopeita maahanmenoja. Ei ongelmaa:)

Oli taas tosi tehokkaat treenit ja paljon kerittiin tekemään. Olen ihan tyytyväinen, koska nyt muutaman viime kerran jälkeen on selvästi tapahtunut edistystä vähän joka asiassa:)

Sitten poikettiin kotiin tullessa Mustiin ja Mirriin. Olen jo pitemmän aikaa harkinnut kevythäkin ostamista. Ihan vain sen takia, että agiharkoissa voisi olla omassa häkissään odottaen omaa vuoroaan. Se kun on aina niin hankalaa, mihin laittaa siksi aikaa kun toiset harkkaa. Varsinkin tällaisena kennel-yskän aikana ei viitsisi toisten häkkeihin laittaa (siitä on vähän varoiteltukin, että kannattaa olla tarkkana). Mutta nyt meillä on siis ihan ikioma häkki ja hyvin näyttää Alma siellä viihtyvän, kuten kuvista näkyy:) Siis ihan oikeesti!





No niin kerittiin oleen kotona vain pari tuntia, kun taas jo lähdettiin hallille. Nyt siis agilityn tukiopetukseen. Meillä oli toiveena keinu ja kontaktit ainakin. Meitä oli paikalla siellä 5 koirakkoa. Sillä välin kun toiset harjoitteli Satu-koutsin kanssa, sai harjoitella itsekseen muita esteitä mitä halusi. Me treenattiin enimmäkseen keppejä, mutta myös puomia, pussia ja rengasta. En tiedä mikä ihmeen takapakki nyt renkaaseenkin on tullut? Se on sujunut ihan hyvin, mutta nyt on ruvennut hyppäämään sivusta. Jo viime harkoissakin näin kävi ja nyt taas. Kyllä sitten hyppää renkaan läpi, kun mä ohjaan ihan siitä vierestä, mutta jos vaan on mahdollisuus, niin sivusta hyppää:) Lieneekö ohjauksessa vika, ei kai:)
Kepit meillä sujuu kyllä yllättävän hyvin, jopa jo melkein ilman käsiohjausta, hienoa:D

Sadun kanssa sitten treenattiin keinua. No sehän on se kamala vehje:) Vapina oli taas päällä:D Treenattiin siten, että minä nostin Alman puoleen väliin ja Satu piti nakkia alapäässä ja laitettiin Alma tulemaan alas. Näin tehtiin monta kertaa. Sitten koitettiin, josko uskaltaisi kiivetä koko keinun, mutta ei. Tehtiin tätä alastuloa siis monta kertaa ja jätettiin sitten siihen ja ens kerralla otetaan lisää. Pikkuhiljaa hyvä tulee:) Otettiin vielä Sadun kanssa A:ta tai paremminkin siinä kontaktia, koska Alma kiipee sen kyllä tosi loistavasti. Eikä muuten tullut mitään kammoakaan nyt keinuharjoituksen jälkeen puomiin eikä A-esteeseen. Näinhän kävi silloin kerran harkoissa.

Oli hyvät tukiopetukset:) Hyvä kun tällaisiakin järjestetään, jossa pääsee harjoittelemaan pelkästään niitä esteitä, joissa on ongelmia. Ens viikolla taas jatkuu.

Mutta aika rankka päivä on Almalle ollut. Nyt on tosi väsynyt ja nukkuu muuten uudessa häkissään:):) Kasasin sen äsken tohon eteisen lattialle ja sinne kapusi heti nukkuun, niinkuin olis siellä aina nukkunut:D

sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Treeniä, treeniä

Taas on viikko takana treenailussa.
Torstaina oltiin tokoilemassa ja tehtiinkin kaikenlaisia erilaisempia juttuja kuin ennen. Lähinnä oli kehonkielen opettelemista eli miten koira osaa suhtautua käskyihin ilman sanoja. Sitten oli tietty näitä samoja liikkeestä seiso, liikkeestä maahan ym. Treenattiin myös muutamaa AVO-luokan liikettä. Laitettiin esim. kolmio muutaman metrin päähän itsestä ja sen taakse lelu tai nami ja koiran piti kiertää kolmio. Viimeiseksi otettiin vielä toko-hyppy.

Perjantaina sitten olikin vuorossa agiharkat Jankk:ssa. Paikalla meitä oli taas vain kaksi koirakkoa, joten treenaileen kyllä kerkes hyvin. Mutta mitä lie Alman päässä taas liikkui, kun ei ensin mennyt putkeen, ei puomia, ei A:ta. Putkeen mennessäkin vaan nousi kahdelle jalalle kurkkimaan putken päälle, että heittiköhän se sinne nakkia. Tai sitten meni metrin verran putken sisään ja palas kurkkiin sen suulle, että kukkuu:) Vilperillä oli selvästi metkut mielessä ja teki kiusaa, koska putkihan on aina ollut sen lempijuttu:) Puomia ei suostunut ensin menemään ollenkaan, mutta kun Tea nosti sen pari kertaa puoleen väliin ja siitä meni alas, niin kyllä sitten sujui, eikä ollut mitään ongelmaa. Samoin kävi ensin A:n kanssa, mutta hihnan kanssa kun kerran vietiin, niin johan sujui sekin. Liekö kammo näihin esteisiin tullut edelliskerralta, kun keinua opeteltiin. Keinu kun on niin kamala vehje:) Mutta onneksi sitten kuitenkin saatiin nämä onnistumaan, ettei jäänyt mitään pitkäaikaista kammoa näihin.
Ja kun alkuun päästiin niin kyllä sitten radan suorittaminenkin sujui ihan mallikkaasti. Se on vaan niin, että Alman pitäisi ensin vähän aikaa huseerata radalla ja saada purkaa enimmät energiat, niin sitten vasta rupeaa sujumaan itse radan suorittaminen:)

Lauantaina sitten oltiin taas Hyvinkään agitreeneissä. Jaakko ja Reiska olivat mukana katsomassa miten harkat oikein sujuu:) Onneksi ei häirinnyt mitenkään heidän läsnäolonsa, vaikka sitä hieman epäiltiin. Treenattiin välistävetoja sekä avokulmia. Ihan hyvin meni. Näissä treeneissä kun onkin juuri se hyvä puoli, että saa itsenäisesti treenata muutamaa estettä ennen omaa vuoroa kouluttajan kanssa. Tällöin on meilläkin Alma jo saanut purkaa suurimmat energiansa. Näissä treeneissä aika ei tule pitkäksi ja on kiva kun saa touhuta koko tunnin ajan.
Puomi ja A:kin sujuivat ilman mitään ongelmaa.

Illalla tuli vielä Mandi kyläilemään, mutta olivatpa koirat kovin rauhallisia. Ei ollut minkäännäköstä riehumista keskenään. Ulkona Alma seurasi Mandia nenä kiinni takapuolessa, mutta sisällä köllöttivät molemmat omissa oloissaan melkein koko ajan. Ihmeteltiin moista käytöstä kyllä, mutta taisi väsy painaa ainakin Almaa:) Treenit kun on aika väsyttäviä kuitenkin.

Alla Jaakon ottamaa videoo:

Ensin omaa harjoittelua

Välistävetoja ja avokulmia

sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Tokoa ja agilityä

Tuskainen viikko takana meikäläisellä. Moneen yöhön en nukkunut, kun jalassa oli niin armoton hermosärky 24 h/3, ettei voinut olla mitenkään päin. Siis kertakaikkisen kamalaa!! Kävin heti maanantai-aamuna lääkärissä ja se tilasi ajan OMT:lle. Omt totesi, että lannerangan nikamat ovat niin jumissa, että hermot ei pääse liikkumaan ja se kipu säteilee juuri jalkaan. Pari kertaa kävin hoidossa ja onneksi on melkein kokonaan parantunut. Onneksi täten päästiin loppuviikosta myös sitten tokoon ja agilityynkin, muuten ei olisi tullut mieleenkään. Lenkitkin jäivät meikäläiseltä väliin, mutta onneksi tuo ukko oli kotosalla koko viikon ja lenkitti Almaa:)

Torstaina meillä olikin tosi hauskat tokotreenit. Tehtiin rallitokoa. Sehän onkin tosi mukavaa ja erilaista hauskaa kuin "tavallinen" toko. Päätettiinkin, että tehdään tätä rallitokoa aina silloin tällöin harkoissa. Sitten treenattiin ruutua, nopeita menoja liikkeestä maahan ja liikkeestä seiso. Lopuksi oli vielä iloinen luoksetulo.

Perjantain agitreeneihinkin olen taas tosi tyytyväinen. Meitä olikin paikalla vain kaksi koirakkoa, joten kerittiin treenaamaan oikein kunnolla. Tehtiin aika pitkä rata, jonka Alma suoritti kyllä tosi mallikkaasti taas. Vauhtia riitti kuin pienessä kylässä, eikä lähtenyt kertaakaan haahuilemaan muualle, vaan suoritti radan loppuun:) Rata oli suurinpiirtein tällainen: hyppy (takaakierto), kepit, hyppy, hyppy, hyppy, muuri, putki, pussi, hyppy, rengas. Ja vielä tehtiin rata toisinpäin. Sitten treenattiin yksittäisesti keinua. Se on kyllä niin pelottava kapistus. Kun ei uskalla niin ei uskalla:) Tea ohjasi hihnalla ja minä houkuttelin, mutta ei, kauhea vapina vaan oli päällä. Tea nosti Alman keskelle keinua ja siitä sitten laitettiin tulemaan alas, no se onnistui vihdosta viimein, mutta kiipeämään ei suostunut.

Vielä otettiin lopuksi kepit. Ne kyllä sujuu tosi hienosti ja Tea kehuikin, että ihan kympin arvoinen suoritus Almalta. Kepit sujuu niin hyvin molemmilta puolin ja sisääntulo keppeihin osuu aina ihan nappiin. Jossain sentään siis jotain edistymistä:)

Lauantain agitreenit Hyvinkäällä jäivätkin sitten kovan pakkasen takia väliin. Meillä piti olla tällä kertaa harkat RimA:n hallissa Riihimäellä eikä se ole lämmitetty halli. Pakkasrajaksi oli laitettu -12, mutta enemmänhän sitä oli, joten harkkoja ei pidetty.

torstai 14. tammikuuta 2010

Tokotorstai

Tänään alkoi sitten jälleen tokoilut monen viikon tauon jälkeen. Ryhmään olikin tullut lisää 3 uutta koirakkoa, joten meitä oli kaikkineen 7 koirakkoa. Kaikki ovat hieman eritasolla ja koulutus onkin tarkoitettu eritason koirakoille ja jokainen voi pyytää oppia haluamaansa asiaan.
Tänään kuitenkin tehtiin yhdessä asioita ja tämä ensimmäinen kerta olikin lähinnä tällaista aloittelua ja tutustumista.

Tehtiin yht´äkkisiä sivulletuloja sekä nopeita maahanmenoja. Tässä ei meillä ole mitään ongelmaa, Alma on salamannopea maahanmenossa:) Sitten piti paikallaan mennä maahan ja nousta ylös ja taas maahan jne. liikkumatta yhtään. Almalta sujui hyvin tämä ylösnouseminen, mutta maahan mennessä otti aina askeleen eteenpäin. Vielä oli viimeisenä iloinen luoksetulo sekä jokainen teki jokun tempun, minkä osasi, jotta koirilla olisi hauska lopetus. Alma tanssi ja kieri:) Anne sanoikin, että Alman pitäisi osallistua koiratanssiin:) Olen sitäkin kyllä harkinnut, mutta en vielä ole (onneksi) mihinkään ilmoittautunut:)

Muutenkin Alma oli tänään taas oikein reipas ja teki liikkeitä niinkuin pitikin. Täytyy välillä kehuakin (silloin kun on aihetta), kun niin monta kertaa olen morkannut kuinka riiviö se on:) Kyllä huomaa senkin, kun on kotona tokoiltu, että se tuottaa myös tulosta. Olen nimittäin tänä vuonna asettanut itselleni pakotteen, että vähintään kaksi kertaa päivässä tokoillaan jotain. Eihän se vie kuin 5 min. kerrallaan, joten suuresta asiasta ei ole kyse, kunhan vain viitsii:) Tähän mennessä on vielä toteutunut.

Tänään olin taas mielissäni, että kuitenkin jatkettiin tätä tokoa, vaikka meinasin jo vähäksi aikaa lopettaa.

torstai 17. joulukuuta 2009

Tokotreenit

Tänään menikin treenit ihan yllättävän hyvin. Alma ei ollutkaan mikään ADHD, vaan teki kaikki liikkeet suht hyvin ja pysyi hallussa koko ajan. Ei siis lähtenyt omille retkilleen välillä haisteleen, vaan kontakti oli koko ajan muhun. Onneksi joskus näinkin ja nyt on hyvä jäädä joulutauolle. Ajattelin tässä taannoin, että pidän taukoa tokoilusta, enkä hakenut kurssille hakuaikana. Eilen sitten tulinkin toisiin aatoksiin ja koska tälle samaiselle päiväkurssille oli vielä paikkoja, laitoin hakemuksen menemään ja niinhän me sitten jatkammekin tammikuussa taas uudelleen samassa ryhmässä. Onneksi näin teinkin, koska tuli tänään sellainen fiilis, että josko tämä tästä kuitenkin rupeaa pikkuhiljaa etenemään. Ja toisaalta jos olisimme pitäneet taukoa, täytyisi taas kaikki aloittaa alusta, koska ei näitä asioita kuitenkaan kotona tule niin tehtyä:)

Tänään tehtiin taas sivulletuloja, liikkeestä maahan, liikkeestä istu ja liikkeestä seiso. Sitten oli vielä neliönmuotoista seuraamista käännöksillä sekä täyskäännöksiä ja vielä viimeiseksi otettiin estehyppy.

torstai 10. joulukuuta 2009

Tokotreenit

Voi meidän ADHD! Nyt mennään kyllä niin takapakkia joka asiassa, niin tokossa kuin agilityssäkin. Mistä moinen johtuu, mene ja tiedä. Ensimmäinen puolituntinen treeneissä oli taas sellasta hepulia, mutta mitä enemmän aikaa kului, sen rauhallisemmaksi muuttui. Eli viimeinen puolituntinen oli jo sellaista kuin treeneissä pitäisikin olla:) Ja mallikkaasti tekikin loppuajan:) Pitäisi olla niin, että saisi mennä halliin ensin puoleksi tunniksi riehumaan, niin sitten olisi malttia tehdäkin jotain (siis meidän kohdalla).

Ensimmäiseksi otettiin paikkamakuu, jota ei missään nimessä meidän pitäisi ensimmäiseksi ottaa. Olin kuulemma minäkin hermostunut, sanoi ope:) , vaan en sitä itse huomannut. Sitten oli sivulletuloja, kapulan noutoa, ruutuun lähetystä ja luoksetuloa. Luoksetulo kun oli viimeisimpiä harjoituksia, niin hyvin malttoi jäädä siinä vaiheessa jo paikalleen odottamaan, kun menin kauemmaksi.

No mutta ensi viikolla vielä tokoillaan ja sitten pidetään tauko (ainakin joulutauko). Jatkosuunnitelmat on vielä pääkopassa, enkä ole päättänyt jatketaanko tätä kurssia, vai mentäiskö agilitytottelevaisuuskurssille, jollaisia myös järjestetään. Aika näyttää, vaan pitäisi kyllä pian päättää, hakuaika menee umpeen:D

Treeneistä tullessa poikettiin Mustiin ja Mirriin. Nyt on meilläkin sitten Back on Track verkkoloimi:) Olen niin paljon lukenut hyvää tästä takista ja viime tiistain agiharkkojen jälkeen päätin ostaa tämän.
Nyt ei tarvitse enää palella ja lihakset pysyy lämpimänä:) Viimeksihän agiharkoissa jouduttiin odottamaan vuoroamme melkein tunti ja Alma paleli ja tärisi aivan hirveästi koko ajan, vaikka oli fleecetakki päällä ja istui suurimman osan aikaa sylissäni.
Tietysti mukaan tarttui jo yksi joululahjakin ja muutama luu:-D

torstai 26. marraskuuta 2009

Tokotreenit

Tänään olikin aika onnistuneet treenit, vaikka ei olla viikkoon tehty sitten yhtikäs mitään tokoliikkeitä:D Ehkäpä se onkin niin, että Almaa on alkanut tylsistyttään samojen asioiden jankkaaminen monta kertaa päivässä ja nyt kun ei viikkoon treenattu, niin sujui paljon paremmin:) Tämä tokoilu kun ei selvästikään ole Alman juttu:)

Treenattiin seuraamista täyskäännöksillä, paikkamakuuta, luoksetuloa ja ruutua. Anne "luennoi" samalla aika paljon aiheista, miten mitäkin pitäisi treenata. Tunti meni tosi nopeesti.

Vielä on kolme treenikertaa jäljellä ja tässä on nyt mietintämyssyn alla jatketaanko ohjattua treenaamista enää joulun jälkeen. Nyt kun tietää, miten pitää treenata, niin voihan näitä jatkaa kotona omatoimisesti. Syksyllä voisi sitten taas katsoa tilannetta uudelleen:)
Anne kyllä juuri tänään puhui, että olisi mukava, jos kaikki saataisiin jatkaa vielä kevätkin (meitä on vain kolme koirakkoa päiväryhmässä). No täytyy tässä miettiä:)

Tässä kun on hurahtanut niin tuohon agilityyn, että josko ottaisi vain sen päätavoitteekseen. Ensi viikko onkin oikein agilityn tehoviikko:-)
Tiistaina mennään päivällä Sannan, Milon ja Kamun kanssa treenaileen tunniksi Hyvinkäälle, kiva juttu:)
Ja yllätys yllätys ilmoitin meidät myös Hyvinkään Koiraurheilukeskukseen tiistain ryhmään. Siellä kun vapautui yksi "äitiysloman" sijaisuus tammikuun loppuun asti. Eli tiistaina olis kahet treenit ja vielä perjantaina omat Jankk:n treenit. Onkohan liikaa ahmittu? :-D
Mutta kivaa silti ja innolla odotan näitä:)

perjantai 20. marraskuuta 2009

Tokoa ja agilityä

Torstaina tehtiinkin tokossa taas paljon erilaisia liikkeitä. Tehtiin perusasentoja vapaista liikkeistä siten, että pyydettiin yht´äkkiä vaan perusasentoon ja palkan sai antaa vasta sitten, kun oli suorassa istumassa sivulla. Sitten opeteltiin uutena asiana merkin kiertämistä. Laitettiin kolmio vähän matkan päähän ja lähetettiin koira kiertämään kolmio ja palaamaan takaisin.
Vielä oli liikkeestä seiso ja tokohyppy sekä viimeiseksi otettiin paikkamakuu.
Oli kyllä oikeen onnistuneet treenit, vaikka tuo paikkamakuu tuottaa vielä vaikeuksia. Alkuun jäi jo vähäksi aikaa paikalleen, kun olin aika lähellä. Mutta kun sitä toistettiin, niin eipä Almaa montaa kertaa huvita paikallaan maata:)
Treeniä se vaan vaatii. Vaikka kotona kaikki on aina helpompaa, niin hallilla ne on ihan toista.

Tänään oltiin sitten agiharkoissa. Tehtiin oikein mukava rata ja vaikka meitä oli 5 koirakkoa, niin treeniaikaa riitti hyvin kaikille. Rata oli hyppy, hyppy, putki, puomi, putki, rengas, hyppy, putki, hyppy, hyppy ja putki. Otin kameran mukaan ja videoitiin jokaisen suoritus ihan vain huvin vuoksi:
Menihän se (nauraa ei saa):) Oli hyvää harjoitusta maanantain möllikisoihin. Rohkaisin nimittäin itseni ja ilmoitin meidät ihkaensimmäisiin ränkkäreihin. Ne kun ei ole mitkään viralliset kisat, niin voi mennä kokeileen:) Vaikka joskus olenkin vakaasti päättänyt, että tämä on vain harrastus ja kisoihin ei koskaan mennä:) Niin se mieli vaan muuttuu:)

Viimeiseksi opeteltiin vielä A-este, jota Alma ei ole vielä koskaan mennyt. Tea piti Almaa hihnasta ja minä ohjasin toisella puolella. Alkuun se ihmetteli miten tää mennään, mutta sitten vaan reippaasti ylös ja alas. Tehtiin näin muutama kerta ja sitten vielä ilman hihnaa. Olin aivan varma, että tämä este vaatii monta monituisen kertaa, ennenkuin uskaltaa mennä, mutta väärässä olin:) Hyvin oppi heti kertalaakista, taitava tyttö:)
Oli taas kyllä oikein mukavat treenit ja tosi hyvä mieli jäi:)

Maanantaita odotellessa:)

torstai 12. marraskuuta 2009

Tokotorstai

Olin tässä viikolla jo huolestunut, kun meillä on menty rutkasti takapakkia tokoilussa. Viime viikon treenit kun olivat sitä sun tätä ja kotitreenailussakaan ei ole kehumista ollut. Ennen sentään on kotona aika hyvin sujunut, mutta esim. eilen kun harjoiteltiin, niin ei viitsinyt kertaakaan edes maahan mennä. Istua möllötti vaan ja tuijotti mua suoraan silmiin "onks pakko, jos ei huvita" tyyliin:)

Ajattelinkin tänään mennessämme treeneihin, että minkähänlainen show siitä taas tulee, mutta eipä ne niin huonosti menneetkään.
Aloitettiin taas paikkamakuulla. Menihän se maahan ja oli jopa vähän aikaa paikallaankin. Olin kyllä aivan lähellä ja palkkasin monta kertaa, mutta pääasia että malttoi pysyä siinä. Olin aivan varma, että maahan ei mene, mutta onneksi olin väärässä:)

Tehtiin myös nopeita maahanmenoja. Ei pelkästään sivulla seuraten, vaan käveltiin edestakaisin ja yht´äkkiä käsky maahan. Tämähän sujuikin tosi mallikkaasti, eikä mitään ongelmaa maahanmenossa tänään:) Tässä nopeudessa se on aina hyvä ollutkin.
Sitten oli myös tokohyppy ja sehän meiltä sujuu kuin rasvattu.

Mutta mutta munhan tonne koulunpenkille pitäis mennä:) Sain nimittäin tänään (taas) tosi paljon noottia kouluttamisestani:)
Olen liian hätäinen, annan palkan väärässä kohtaa, kädet on taskussa koko ajan hamuilemassa namia ja plaa plaa plaa:) Ja ihan aiheesta Anne huomauttikin. Näistä samoista asioista on mulle monta kertaa ennenkin sanottu. Eikä vaan oo siis menny oppi perille. Ei siis oo ihme, ettei ne opit mee koirallakaan perille:)
Siis munhan tässä pitää ruveta vähän tarkemmin kattoon peiliin ja ottaa opista vaarin:) Turhaa mä Almaa oon moittinut:)
Elämä on:)

torstai 5. marraskuuta 2009

Tokotreenit vai mitkä ne oli?

No huh huh! Mä olin menossa tänään kyllä tokotreeneihin, mutta Alma olikin näköjään menossa ihan johkin muualle, riehuun ja hosuun:) Treenit oli kuin Villissä Lännessä (siis meidän osalta). Aivan kauheita hepulikohtauksia, eikä minkäännäköstä malttia eikä keskittymistä missään asiassa. Siis niin villi niin villi kuin vain ikinä voi koira olla. Ainahan sillä on meno päällä ollut, mutta ei tällaista vielä ole nähty:)
Ei siis jalka vaivannut yhtään tänään. Eilen oli muka niin kipeä, että piti kolmella tassulla juosta, mutta tänään ei ollut sellaisesta mitään tietoakaan:)

Ei oo siis paljon kertomista näistä treeneistä.
Paikallamakuu kesti noin 2 sekuntia, kun jo piti kiireesti lähtee omille teilleen tai sitten mun taskulle hyppiin namia. Seuraamisessakin hyppi vaan koko ajan mun taskua kohti tai sitten kiinnosti jokin aivan muu. Ja kaikki muukin meni ihan päin p:tä!

Villi se on ei sille mitään voi:) Mutta mieluummin mä kattelen tällaista villivarsaa kuin sellaista apaattista jollainen se koko kesän oli. Paitsi tietysti treeneissä voisi hieman hellittää tätä intoaan:)
Nyt pitää munkin skarpata vähän enemmän ja ruveta opettamaan sille tätä rauhallisuutta ja malttia näissä tokojutuissa. Muuten saa kyllä olla villi, mutta ei silloin kun ollaan "töissä":)

Ajattelin, että minä teen sitten ens kerralla kiusaa ja jätän takin sille päälle, niin ei saa sellaisia hepulikohtauksia ollenkaan:) Se kun ei tykkää vaatteista lainkaan ja jähmettyy paikalleen sisällä, kun laittaa takin päälle. Tosin voi olla, ettei sitten liikkuisi yhtään, mutta sujuisihan ainakin paikallaolo mallikkaasti:):)

lauantai 31. lokakuuta 2009

Viikon treenit

Torstaina oltiin tokoilemassa. Meitä olikin paikalla vain kolme koirakkoa, joten saatiinkin henkilökohtaisempaa ja tehokkaampaa opetusta. Aloitettiin paikkamakuulla ja siinähän meillä on vieläkin paljon treenaamista. Menee kyllä hyvin maahan ja jääkin paikalleen, mutta ei malta kauaa olla. Sainkin ohjeen, että en annakaan "nakkia" maahanmenosta, vaan palkkaan vasta kun on vähän aikaa ollut paikallaan. Teinkin sitten näin ja heti malttoi pysyä paikallaan kauemmin, tosin olin aika lähellä. Treeniä vaan lisää, vaikka kotona tämä homma toimii kyllä paljon paremmin.

Sitten oli seuraamista vauhdin muutoksissa. Tämä kyllä sujuu tosi mallikkaasti. Otettiin vielä ruutua ja tokohyppy. Ruutuhan on meille aika uusi juttu ja treenataan vasta lelun hakemista ruudusta. Tokohyppy sujuu kyllä tosi mallikkaasti ja Alma jää myös toiselle puolelle hyvin seisomaan ja odottaa niin kauan kunnes olen vieressä ja annan luvan istua. Mahtavaa, siis jotain oikein positiivistakin havaittavissa:)
Oli taas kyllä hyvät treenit:)

Niin ja ihme ja kumma tapahtui: Kun lopetettiin tokoilut mentiin puomin ohitse, joka oli seinän vierustalla, ja kas kummaa Alma kiipesi puomin päälle itsekseen ja siitä alas:):) TÄH! Siis sehän on tätä telinettä pelännyt agilitytreeneissä, eikä ole suostunut menemään siitä ja nyt ei oltu edes agilityssä! Vai ajatteliko Alma, että nyt voin sen tehdä, kun ei ole pakko:)
No hyvä, ajattelin tässä vaiheessa, että katsotaan miten käy agilitytreeneissä.

Perjantaina sitten mentiinkin agiharkkoihin. Meitä oli sielläkin paikalla vain kolme koirakkoa. Hyvä juttu, kerittiinkin siten paljon enemmän treenaamaan. Kouluttajana meillä olikin tällä kertaa Timo. Tehtiin aika pitkäkin ja haastava rata (ainakin meille tai siis mulle). Hyppy, hyppy, jyrkästi vasemmalle rengas, putki, kepit, hyppy, hyppy, rengas. Hypyt oli 35 cm korkeudella, eikä tuota mitään vaikeuksia. Almalla oli vauhtia kuin pienessä kylässä ja Timo kehuikin sitä, että se on kyllä ihan omiaan agiradalla ja siitä kehittyy kyllä mainio agikoira, kunhan vaan ohjaaja pysyisi perässä ja osaisi ohjata:) Mun ohjaukset kun oli vähän sitä sun tätä, kun en millään osannut ohjata ajallaan, kun Alma oli jo vieressä ihmettelemässä, että mihin sit? Välillä menin päin aitojakin, kun yritin olla nopee:):) Alma meni kyllä radan tosi mallikkaasti ja siis vauhdilla, kun vähän sain skarpattua itteeni. Kepitkin sujui yllättävän hyvin, tosin käsiohjauksella vielä.

Kerittiin tekemään vielä toinenkin hieman erilainen rata, jossa oli lisänä muuri ja keppien tilalla oli puomi. Hienosti Alma senkin radan suoritti, mun töppäilyjen jälkeen:) Puomikin sujui eikä mitään pelkoja ollut. Ja kun minä en kerinnyt vielä puomin toiseen päähän, kun Alma jo siellä oli, niin se tuli takaisin puomilla mua vastaan:) Että sellaista ohjausta. Sainkin taas noottia, että liikkua pitäis vähän ripeemmin ja miettiä etukäteen, miten ohjaa:) Hypyt oli tehty niin, että olisi pitänyt valssata, mutta eihän se multa onnistunu. Siis ihan hirveen näköstä varmaan:)
Mutta ehkäpä mäkin vielä jonain päivänä jotain osaan........
Olin kyllä tyytyväinen treeneihin, koska saatiin enemmän treeniaikaa ja näin ollen oppiikin enemmän....

torstai 22. lokakuuta 2009

Tokossa ja trimmissä

Aamupäivällä lähdettiin taas tokoilemaan.
Ensin treenattiin paikallamakuuta. Voi Alma-kulta malttia, malttia, malttia - sitä kun saisi jostain revittyä, niin hyvin menisi. Hyvin nimittäin jäi paikalleen makaamaan, mutta ei sitten millään malta olla kauaa, vaan täytyy nousta ylös ja tulla mun luo. Kävin monen monituista kertaa palkkaamassa. Kotona on parhaimmillaan ollut paikalla 1½ min ja se on saavutus se:) Normaalisti kun kotona tätä treeniä tehdään, niin on malttanut olla paikalla puolesta minuutista minuuttiin. Mutta siis treeneissä hyvä kun 15 s malttoi olla paikallaan. Treeniä vaan lisää..

Sitten treenattiin noutokapulan pitämistä suussa. Almahan ei tätä vielä osaa, mutta hyvin nosti kapulan maasta ja antoi minulle (nakin toivossa).

Sitten sai taas jokainen henkilökohtaista opastusta haluamaansa asiaan. Meillä oli taas tuo sama kuin edelliselläkin kerralla eli liikkeestä seiso ja liikkeestä maahan. Anne halusi nähdä lähinnä, olenko minä tehnyt läksyni:) Pysähtyminen ja maahan meno kyllä sujuvat ihan hyvin, mutta Alma ei jää paikalleen vaan lähtee heti seuraamaan. Sain taas tosi hyviä neuvoja tähän asiaan.
Eiku treeniä lisää.......

Lopuksi mentiin vielä ulos ja jokaisella oli oma tunnistuskapula ja Anne piilotti kapulan metsikköön (ihan lähelle) ja se piti koiran hakea. Hyvin haistoi Alma tämän ja otti suuhunsa, hyvä:)

----------------------

Meillä oli vielä iltapäivälle varattu trimmi. Lähdin shoppailemaan sillä välin, kun Alma oli trimmissä ja meinasin pyörtyä, kun menin hakemaan sitä! Hitto, oli ajellut koneella , kun pohjavillat olivat kuulemma liian pitkiä, eikä saanut niitä nypittyä?!!! Nyt on Alma ihan kalju ja palelee:( Voi prkl!!!!

Täytyy vissiin laittaa turkki päälle, kun lähdetään lenkille!

Ennen trimmiä - oikea karvakuono:)

Trimmin jälkeen - lähestulkoon kalju!!




Pelkkää nahkaa selässä!!!!!!


Palkka raskaan päivän jälkeen:)

Väsyttää ja palelee:)


torstai 15. lokakuuta 2009

Tokotreenit

Tänään aloitettiin sitten uusi tokokurssi sisätiloissa. Meitä oli paikalla 5 koirakkoa. Kaikki olivat hieman eritasoisia ja tällä kurssilla onkin tarkoitus, että treenataan jokaisen koiran tason mukaisesti. Eli jokainen saa henkilökohtaista opetusta oman toivomuksen mukaan niihin asioihin, joihin haluaa. Meillä oli kouluttajana tuttu ihminen Anne Vaskio, jolla ollaan käyty myös koirahieronnassa sekä ollaan oltu myös viime syksynä yhdellä Annen vetämällä kurssilla. Silloin Alma saikin Annelta nimekseen "blondi".

No niin siis tästä kurssista...
Ensin oli taas kyllä sellaista haistelua ja paikkojen tutkimista, eikä millään meinannut malttaa keskittyä muuta kuin sen aikaa, kun sai nakin:) (vähän liikaakin kiinnosti myös nakit). Alma on kyllä alkuun aina tosi malttamaton ja häsä (uusi paikka, uudet koirat), mutta ehkä se siitä taas rauhottuu, kunhan muutaman kerran ollaan käyty.
Aluksi treenattiin yhdessä paikallamakuuta. Alma malttoi kyllä jäädä paikalleen, mutta ei tosissaankaan pitkäksi aikaa, kun jo piti nousta pystyyn ja nuuskimaan. Sain käydä monta kertaa palkkaamassa. Ohjeeksi sainkin Annelta, että malttia vaan pitäisi saada enemmän. Hyvin jää, mutta ei malta pitkäksi aikaa:)

Sitten Anne asetteli lattialle kymmenkunta lelua hujan hajan ja koiran piti seurata kontaktissa siten, että ei kiinnitä huomiota leluihin. No kyllähän ne lelut ja nallet kiinnostaa.......:):)
Sitten oli luoksetulo lelujen keskeltä. No sehän meni ihan nappiin, Alma tuli kuin tuulispää luokseni, eikä vilkaissutkaan leluihin:)
Näitä kaikkia tehtiin siis yhdessä.

Sen jälkeen jokainen sai vuoronperään henkilökohtaista opetusta siihen asiaan, mihin itse haluaa. Me harjoiteltiin liikkeestä seiso ja liikkeestä maahan. Sitä treenataan ja saatiin hyviä neuvoja niihin Annelta ja "kotiläksyä". Ruutu oli monella toiveena ja niinpä me otettiin myöskin se lopuksi. Sitä ei ollakaan harjoiteltu ja kun laitoin lelun keskelle ruutua, niin kyllähän se Alma sinne ruutuun hyvin ryntäsi.

Olin kyllä todella tyytyväinen tähän kurssiin!
NIIN ja kenelläköhän on se kerrostalon kokoinen ego?? Alma yritti välillä pomoilla Tanskandoggille:):)