Kaikenlaista uutta

Tänään käytiin Mustissa ja Mirrissä ja ostin nyt uutta ruokaa jälleen kerran kokeiltavaksi. Ostin pari levyä jauhettua raakaa kalkkunaa (kiitos Raijalle suosituksesta) sekä broilerinsiipiä (tästä vinkistä kiitos Nooralle). Kyllä tuntui hyvin maistuvan:) Broilerinsiipikin meni yhdessä hujauksessa, niin makoisaa oli. Kalkkunaa annoin vasta vähän maistaa, koska on vielä suurimmaksi osaksi jäässä. Mutta hyvää tuntui sekin olevan, vai liekö uutuudenviehätystä, kun on taas erilaista ruokaa:) En vielä ole päättänyt siirrynkö kokonaan raakaruokintaan, mutta tässä alustavasti hieman kokeilen miltä nuo vaikuttavat:)

Sitten käytiin Faunattaressa ja kävin hakemassa varaamani haukunestopannan. Ne olivat siellä tarjouksessa ja heti kättelyssä loppuivat, joten jouduin tekemään varauksen. Toivottavasti auttaa, eikä tarvitsisi enää haukkua kaikkia ohikulkijoita, ei sitä kukaan jaksa kuunnella:) Äsken laitoin sen Alman kaulaan kokeillakseni miten se toimii, mutta eipä tuo silloin mitään haukkunut, tosin ei ketään kyllä kulkenutkaan lähimailla:) Mutta katsotaan ja toivotaan:)

Ja asiasta kukkaruukkuun, meillä onkin sitten tiedossa "rankka" loppuviikko. Huomenna torstaina on ensin Turengissa tokoa ja sieltä mennään suoraan Hyvinkäälle fyssarille.
Perjantaina on agilityä ja samoin lauantaina.
Sunnuntaina mennään aamupäivällä Lempäälään aivan uudelle kurssille, jonne olen ilmoittautunut, hih:) Mutta siitä sitten enemmän, kun olemme ensin aloittaneet:)
Sen jälkeen olisi heti Hyvinkäällä taas agilityä. Tämä vuoro on se, joka jäi väliin Koiraurheilukeskuksen katon romahduksen vuoksi tässä taannoin. Mutta eipä taida Lempäälästä ihan tunnissa ehtiä Hyvinkäälle, ainakin kiirettä pitää. Harmi kun sattui samalle päivälle tuon uuden kurssin kanssa. Täytyy nyt katsoa sitten mitä tehdään. Ei millään viitsisi mitään jättää väliin, mutta yhtä lentoa on kyllä loppuviikon päivät:))

-----------------
Nyt meni puoli tuntia edellisen kirjoittamisesta ja voin todeta että kyllä toimii!!!! Nimittäin toi haukunestopanta. Alma oli äsken pihalla ja joku mies meni juosten ohi. Voi reppana pieni (nimittäin Alma), se pelästy ihan vietävästi ja hypähti puoli metriä sivuun, kun ei tiennyt mitä tapahtui, kun yritti haukkua:) Kiersi puoliympyrää vähän aikaa ja ihmetteli mistä sitä suihketta tulee ja mitä se on:) Sen jälkeen aidan taakse hankikannolle tuli pari tyttöä ja se yritti ensin niillekin haukkua, mutta sama juttu.

Haukkuminen kyllä loppui, mutta en tiedä oikeestaan onko toikaan hyvä juttu, kun se nimittäin nyt pelkää ihan hirveesti mitä tapahtui. Nyt se on sisällä tässä mun jaloissa ja vapisee ihan hirveesti ja katsoo mua suoraan silmiin.
Kaipa se siihen tottuu ja lopettaa haukkumisen, vai onko tämä sitten huono juttu koiran itsetunnolle. Tuleeko siitä pelkuri?? Suostuuko se meneen nyt ulos, kun tietää että laitetaan tollanen panta? No katotaan kohtapuoliin uudelleen.....

Tokotreenit ja muuta

On se vaan niin ihmeellistä miten toi koiran innostus mihinkin asiaan vaihtelee kovasti päivittäin. Tänään oltiin tokoilemassa ja nyt taas kaikki meni tosi loistavasti ja Alma oli kuin enkeli. Edelliskerrallahan meillä meni tokot ihan persiilleen ja olin jo vähällä taas luovuttaa, mutta tänään oli ihan toista maata.

Aloitettiin paikkamakuulla, eikä se ole ennen meiltä näin hyvin sujunutkaan. Malttoi olla uskomattoman kauan paikallaan ja Anne oli aivan ihmeissään ja pyysi välillä meneen palkkaan. Luulen, että olisi ollut vieläkin kauemmin siinä, mutta kävin palkkaamassa siis välillä ja jätin uudelleen paikalleen. Toinen kerta onnistui samalla lailla hyvin. Anne kehuikin kovasti, miten yht´äkkiä noin hyvin malttoi olla paikallaan, kun vielä edelliskerralla tuskin oli kahta sekuntia:)

Otettiin vielä seuraamista, noutoa, kaukokäskyjä ja lopuksi leikiteltiin:)
Tänään jäi hyvä mieli treeneistä, vaikka täytyy kyllä tosiasiassa todeta, ettei tää kuitenkaan oikein meidän laji oo. Koskaan en aio kisata, joten ei se niin pilkuntarkkaa ole, jos kaikki ei ihan nappiin onnistuisikaan. Kunhan periaatteet tottelevaisuudessa onnistuu, niin olen siihen ihan tyytyväinen. Kyllä me ALO-luokan liikkeet jotenkuten osataan (vaikka ei paikkamakuu kestä 2 min., eikä seuraaminen ole ihan niin jämptiä ym.), mutta jos ei kerran kisata, niin tarviiko niitten niin jämptiä ollakaan silloin?? Ei minun mielestäni, sanon minä:)

------------------
Maanantaina 15.3. annoin matolääkkeen ja eilen tilasin ajan vihdosta viimein fyssarille. Olen sitä pitkään jo harkinnut, mutta viimein sain aikaseksi. Tuntuu, että Almalla on takapää jumissa, mutta se selviää sitten ens torstaina.

Olen myös paljon nyt lukenut ja miettinyt barffaukseen siirtymistä, mutta se ajatus on vielä mietintämyssyn alla. Paljon sitä on ainakin kehuttu, mutta täytyy tässä vielä miettiä. Toisaalta tuntuu, että siinä on aikamoinen homma, mene ja tiedä.
Tällä hetkellä on nimittäin niin vaikeeta mitä syöttäis (tai ainahan se on ollu), kun mikään ei tahdo kelvata. Se on NIIN ronkeli! Vaikka ei se silti laiha ole, päinvastoin, painoa oman vaa´an mukaan eilen 8,8 kg.
Eikä se kuitenkaan millään herkuilla vatsaansa täytä, jos niin joku ajattelee:) Se vaan on semmonen, että parina päivänä saattaa ruoka maistua ja sitten on pari kolmekin päivää, ettei syö mitään.

Sain Sannalta vinkin NEU-ruoasta ja kävinkin ostamassa sitä eilen Mustista ja Mirristä. Mutta eipä sekään ainakaan eilen eikä tänään sen parempaa ruokaa tuntunut olevan kuin mikään muukaan. 60 gr on tänään yhteensä syönyt sitä, kun laitoin hieman juustonpaloja sekä maksamakkaraa täkyksi:) Tosin tokossa meni kaksi nakkia, johan sekin tietty täyttää pienen vatsan:)
On tää niin vaikeeta joskus:(