Raskas flunssainen viikko takana. Nyt rupeaa jo onneksi helpottamaan.
Lauantaina oli Miljan agilityn ohjauskurssi ja mietinkin tosi pitkään menemmekö ollenkaan. Päätin sitten kuitenkin, että mennään katsomaan ja opettelemaan pelkästään ohjauksia, radalle juoksemaan minusta ei ollut.
Mutta onneksi Sanna oli niin ihana ja lupautui ohjaamaan Almaa radalla. Menin itse kentän laidalla olevaan koppiin piiloon ja seurasin ikkunasta miten käy:) Hienosti Alma lähti Sannan mukaan ja suoritti rataa upeesti Sannan ohjauksessa. Mutta heti kun Sanna pysähtyi, niin Alma silpaisi kovalla vauhdilla kentän laidalle katsomaan: missä äiti, missä äiti?? Mutta kun ei näkynyt, niin pakkohan se oli takaisin Sannan luo mennä. Ja taas hyvin seurasi, mutta jälleen kun Sanna pysähtyi, niin sama juttu taas, kauheella vauhdilla etsimään mua. Likat nauroi, että Alma oli sen näköinen että: helvetti ei sitä täällä oo, pakko mennä takas Sannan luo :)
Mutta oli hienoo nähdä, että hyvin seuraa muitakin radalla, kunhan vaan itse pysyn piilossa. Kiitos Sannalle, ettei Alman tarvinnut tyytyä vain autossa olemiseen:)
Lauantain normaalit agitreenit Hyvinkäällä jätettiinkin sitten suosiolla väliin.
Tänään käytiin "vierailulla" Ruukilla. Vietiin kynttilöitä naisille ja samalla nähtiin muutamat tutut. Mimmin luona oltiin porttitoimistossa sisällä ja ihmetystä riitti Almalla:) Kuvaansa ihasteli tiskin peilatusta seinästä:)
Sen jälkeen mentiin vielä pitkälle rantalenkille. Jätettiin auto linnan kohdalle ja lähdettiin käpsyttelemään pitkin rantaa, aivan upea aurinkoinen syysilma.
Muutaman kuvan napsasin reitin varrelta.
