Tokotreenit

Voi meidän ADHD! Nyt mennään kyllä niin takapakkia joka asiassa, niin tokossa kuin agilityssäkin. Mistä moinen johtuu, mene ja tiedä. Ensimmäinen puolituntinen treeneissä oli taas sellasta hepulia, mutta mitä enemmän aikaa kului, sen rauhallisemmaksi muuttui. Eli viimeinen puolituntinen oli jo sellaista kuin treeneissä pitäisikin olla:) Ja mallikkaasti tekikin loppuajan:) Pitäisi olla niin, että saisi mennä halliin ensin puoleksi tunniksi riehumaan, niin sitten olisi malttia tehdäkin jotain (siis meidän kohdalla).

Ensimmäiseksi otettiin paikkamakuu, jota ei missään nimessä meidän pitäisi ensimmäiseksi ottaa. Olin kuulemma minäkin hermostunut, sanoi ope:) , vaan en sitä itse huomannut. Sitten oli sivulletuloja, kapulan noutoa, ruutuun lähetystä ja luoksetuloa. Luoksetulo kun oli viimeisimpiä harjoituksia, niin hyvin malttoi jäädä siinä vaiheessa jo paikalleen odottamaan, kun menin kauemmaksi.

No mutta ensi viikolla vielä tokoillaan ja sitten pidetään tauko (ainakin joulutauko). Jatkosuunnitelmat on vielä pääkopassa, enkä ole päättänyt jatketaanko tätä kurssia, vai mentäiskö agilitytottelevaisuuskurssille, jollaisia myös järjestetään. Aika näyttää, vaan pitäisi kyllä pian päättää, hakuaika menee umpeen:D

Treeneistä tullessa poikettiin Mustiin ja Mirriin. Nyt on meilläkin sitten Back on Track verkkoloimi:) Olen niin paljon lukenut hyvää tästä takista ja viime tiistain agiharkkojen jälkeen päätin ostaa tämän.
Nyt ei tarvitse enää palella ja lihakset pysyy lämpimänä:) Viimeksihän agiharkoissa jouduttiin odottamaan vuoroamme melkein tunti ja Alma paleli ja tärisi aivan hirveästi koko ajan, vaikka oli fleecetakki päällä ja istui suurimman osan aikaa sylissäni.
Tietysti mukaan tarttui jo yksi joululahjakin ja muutama luu:-D

Hyvinkään agitreenit

Arghhh!!! Nyt oon kyllä niin pettynyt ja vihainen koko treeneihin! Meitä on ryhmässä vain 4 koirakkoa ja me ollaan molemmilla kerroilla oltu viimeiset, jotka pääsee treenaan radalle. Kello käy kello käy, eikä päästä radalle. Vihdoin kun tuli meidän vuoro oli treeniaikaa jäljellä enää vajaat kymmenen minsaa!! Olin siinä vaiheessa jo niin kiukkuinen, että Almakin sen varmaan vaistosi ja karkaili vähän väliä omille teilleen. Ratakin oli niin pirun pitkä, 22 estettä! Kerran se mentiin jotenkuten läpi ja siinä kaikki! Keinu jätettiin väliin, kun sitä ei olla harjoiteltu ja sitä piti nyt koittaa yksittäisenä esteenä, mutta eihän siihenkään ollut aikaa!!

Jotkut isännät vinttikoirineen vaan ottaa niin paljon aikaa itselleen, kun täytyy ihan joka esteen jälkeen pysähtyä ja palkata, eikä radan kulusta ole tietoakaan, kun tullaan myöhässä treeneihin, eikä tutustuta rataan etukäteen ollenkaan.
Arghhh että mä oon vihanen!

Nyt onkin sitten muutaman viikon tauko Hyvinkäältä, kun ensi viikolla ei päästä ollenkaan ja sitten alkaakin joululoma.
No josko ensi vuonna alottaisi paremmalla mielellä:)

Valokuvauksessa:)

Tänään elettiin oikein herroiksi ja käytiin studiovalokuvauksessa:) Eläinlääkäri Helmen tiloissa Tervakoskella oli tänään lemmikkien studiovalokuvaus. Meillä oli aika sinne klo 11.00.
Tietenkin sitä piti sitten ennakkoon siistiytyä ja eilen saunassa sitten pestiinkin oikein valkoisen koiran shampoolla, vaan ei parrasta kaikki punaväri silti lähtenyt:) Sitten vielä föönattiin ja kammattiin ja kyllä oli sitten niin hieno tyttö:)

Studioon oli laitettu iso sininen kangas, jonka päällä Alma sitten joko seisoi, istui tai makasi, ihan kuinka vaan:) Kuvausaikaa oli puoli tuntia ja siinä ajassa kyllä kamera räpsähteli monet monituiset kerrat, noin 80 kuvaa kuulemma otti:)
Alma käyttäytyi tosi hienosti ja nähtiinkin kuvat alustavasti ja todella onnistuneita olivat. Kyllä se vaan on erilaista, kun on ammattikuvaaja asialla. Saadaan kaikki kuvat itselle cd:llä sekä 20 x 30 cm paperikuva. Kyllä oli vaikea valita noin isosta määrästä se oikea kuva, jonka haluaa isona paperikuvana, niitä oli niin monta onnistunutta.
Kuvat ovat noudettavissa viikolla 51. Laitan sitten niitä kuvia myös tänne:)

Jaakon kanssa metsälenkillä

Jaakko oli meillä yötä ja aamulla lähdettiin metsälenkille.
Alla muutama huonolaatuinen kuva lenkiltä. Ilma oli tosi harmaa, sumuinen ja kostea, joten kuvatkaan eivät oikein onnistuneet.

Ihan kuin olisi ilta, vaikka kello on 10 aamulla....


Heijastimet heijastaa...


Kahtoilammen laiturilta

Alma pelaa jalkapalloa:)

Perjantain agitreenit

Torstaina jätettiinkin tokotreenit väliin, kun oli hieman outo olo itsellä. Luulinkin, että vatsatauti iskee, mutta onneksi ei sentään:)

Perjantaina sitten oltiin Jankk:n agitreeneissä ja nyt olikin hyvin treeniaikaa kaikille, kun meitä oli paikalla vain 4 koirakkoa. Tehtiin taas aikas pitkä rata. En jaksa piirtää, mutta rata meni seuraavasti: hyppy, pussi, hyppy, hyppy, hyppy, puomi, putki, kepit, hyppy, hyppy, hyppy, putki ja putki. Ensimmäisen kierroksen jälkeen treenattiin rata vielä toisinpäin. Harjoiteltiin myös takaaleikkauksia sekä eteenlähetyksiä. Osa esteistä laitettiin 40 cm, eikä tuottanut mitään vaikeuksia. Viime kerralla Tea mittasi Alman ja korkeudeksi saatiin 36-37 cm, joten medi-luokkaan kuuluisi kisoissa.
Treenit sujui mielestäni aika hyvin, mitä nyt välillä taas piti Alman kiivetä puomia edestakaisin:) Sinne se livahti heti, kun pysähdyttiin kuuntelemaan Tean neuvoja;)

Kyllä sen huomaa, että mitä enemmän harjoituksia on takana, niin aina paremmin rupeaa sujumaan. Vielä kun saisi tuon ainaisen hösöttämisen ja vähän liiankin innostumisen hieman rauhottumaan, niin menokin olisi sujuvampaa:)
Mutta harjoitus tekee mestarin, ainakin toivon niin:)

Hyvinkään agilitytreenit

Kerittiin tunnin verran oleen kotona, kun lähdettiin uudelleen Hyvinkäälle ja nyt ohjattuihin agitreeneihin. Meidän ryhmään kuuluu neljä koirakkoa, kaksi tosi tosi pienikokoista vinttikoiraa, Irlanninterrieri sekä Alma.
Mimmi (kouluttaja) teki tosi pitkän, haastavan ja vaikean radan. Rata oli tosi mutkikas ja putketkin olivat ässän muodossa. Hypyt oli laitettu niin, että niiden välissä piti valssata sekä oikeelle että vasemmalle ja vielä piti kiertää takaa hypyt. Huh kuinka vaikeeta, ei meinannut ensin polla millään ymmärtää miten pitää ohjata niin, että koirakin sen ymmärtäisi. Mutta muutaman kerran kun sitä tahkottiin, niin jotain jäi takaraivoonkin ja vau mikä onnistumisen tunne siitä tuli:) Ehkäpä nämä asiat vielä jonain päivänä kolahtaa:)
Rata oli hyppy, hyppy, kepit, hyppy, putki, hyppy, hyppy, hyppy, muuri, pussi, hyppy, hyppy, puomi, hyppy, putki, putki, hyppy.
Yllättävän hyvin kyllä sitten sujui koko rata meidän tasoon nähden:)

Tällä kertaa innostuksen aihe oli puomi:) Sitä kiipesi taas tosi monta kertaa, aina kun silmä vältti:) Eli nämä kiipeilytelineet ovat nyt Almalle huippu juttu:)

Tunti oli siis tosi tehokas ja olen tyytyväinen, että lähdin mukaan näihinkin treeneihin:) Ja täytyy vielä todeta, että tämä Hyvinkään halli on tosi hyvin varusteltu ja iso.

Ihme ja kumma, mutta Almalla riittää virtaa vielä näin illallakin, vaikka on koko päivä agiliidelty:) (emännällä sen sijaan ei)

Poikien kanssa agiliitelemässä

Tänään on ollut tosi tehokas ja oikein hauska agilitypäivä. Aamupäivällä lähdettiin Sannan, Milon ja Kamun kanssa Hyvinkään Koiraurheilukeskukseen, josta Sanna oli meille varannut tunnin omaa treeniaikaa. Pakattiin Alma ja poikakaverit auton takakonttiin ja nokka kohti Hyvinkäätä. Hauska näky, kun pieniä päitä nousi välillä pystyyn takapenkin selkänojan takaa ja kurkkivat, että mihinkäs sitä oikein ollaan matkalla:)
Takaisinpäin tullessa ei kyllä sitten yhtään päätä kontista noussutkaan, niin taisivat olla väsyneitä:)

Treenattiin ensin koirien kanssa yksi kerrallaan eteenlähetystä ja sen jälkeen erilaisia yksittäisiä esteitä. Alma oli taas oikein innoissaan A-esteestä. Meni sen monta kertaa ylös-alas. Tehtiin myös pienimuotoinen rata, josta alla hieman videoo:) Hiki tuli tunnin aikana (ainakin emännille) ja hauskaa oli:)
Kamu ja Alma vähän välillä yrittivät painiskella kesken treenin, kun silmä vaan vältti:) Mutta pitäähän sitä välillä leikiksikin panna, ettei olis niin totista totta:)
Otetaan joskus uusiksi, kunhan Sannalle pukkaa sopiva vapaapäivä:)

Alma ja poikaystävät