Perin kummallista tuo keinun harjoittelu kyllä on. Toisinaan onnistuu keinulle meno kuin vettä vaan ja toisinaan ei sitten millään. Nimittäin maanantain harkoissahan Alma ei suostunut sitten millään menemään sitä ja sitten taas eilisissä harkoissa ei ollut mitään ongelmaa. Kiipesi keinulle niinkuin olisi sitä aina tehnyt sujuvasti:) Onko keinuilla jotain eroa, vai mistä pelko joskus tulee? Mene ja tiedä näiden aivoituksia:)
Mutta hyvä tietysti, että edes joskus uskaltaa sen mennä. Eiköhän se joskus ala sujumaan, mutta aikaa se vaatii:)
Tänään käytiin mummulla kyläilemässä.
Alla kuvasatoa Pekolan mailta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti