Kiirusta pitää:)

Tänään meillä on ollut kyllä niin kiiruinen päivä, ettei oo keritty muuta kuin kotona poikkeen, kun taas jo ollaan oltu menossa:)
Aamupäivällä oli tokotreenit. Meitä oli paikalla 5 koirakkoa ja jostain syystä kaikki koirat olivat yhtä levottomia. Kuka kullostikin sinkoili sinne tänne ja oli tosi levotonta:) Muuten treenit meni ihan kuten tässä ennenkin, ihan ok. Ilo todeta, että paikkamakuussa ollaan hieman edistytty:)

Treeneistä poikettiin sen verran kotona, että heitin kamat sisälle ja lähdettiin saman tien Annelle turkin siistimiseen. Anne stailasinkin likan taas ihan käppänän näköiseksi, kyllä nyt kelpaa - kiitos kovasti Annelle:)

Karvaturri ennen stailausta .........




.......ja stailauksen jälkeen:)



Kerittiin sen jälkeen oleen vain tunti kotona, kun taas jo lähdettiin, nyt agilityn tukiopetukseen. Treenattiin keppejä, rengasta ja tietenkin keinua. Jeeee edistytty ollaan keinussa. Nyt jo kiipesi keinun moneen kertaan. Satu piteli keinusta niin, ettei se rämähdä ja tästä edetään nyt sitten ihan rauhallisesti eteenpäin, ettei vaan tule mitään takapakkia. Hyvä Alma, kyllä kannatti mennä tukariin:)

Muutama videonpätkä keppien ja keinun harjoittelusta. Kiitos Sannalle kuvaamisesta:)



Mitä mä sohin?????????

Miksköhän nää videot jää mustiks, vaikka kyllä ne aukee?

Hukkuu lumeen...........

Mä näitä polkuja tallaan..............

Kyllä ny sais jo toi lumen tulo loppua. Sitä rupee oleen nurkat väärällään metritolkulla, ettei enää tiedä mihin sitä tuppais.

Mutta siitä huolimatta tänään aamupäivällä oli aivan mahtavan hieno aurinkoinen sää, -12 astetta ja ihan kevään tuntua jo. Kyllä se kevät sieltä vaan tulla jolkuttaa, ihanaa:)

Alla muutama video ihan vaan huvikseen....

Onko sulhaspoikia näköpiirissä??

Kukkulan kuningatar:)

Agiliitelyä

Perjantain agitreeneissä meitä oli taaskin vain kaksi koirakkoa. Pitemmän aikaa ollaan kaksin saatu Kaapon kanssa harkata ja näinollen meille on kyllä riittänyt hyvin harkka-aikaa:) Tämä ylenpalttinen harkka-aika meille johtuu siitä, kun yhdellä on kolme koiraa harkoissa ja kun hän on pois, niin meitä ei ole kuin kaksi jäljellä:)
Tea oli tehnyt taas jo valmiiksi tosi haastavan radan meille. Ensin harjoiteltiin pätkissä ohjausta. Neljä hyppyestettä oli vierekkäin ja siinä treenattiin takaakiertoa ja välistävetoa. Treenattiin myös takaaleikkausta hypyltä putkeen. Sen jälkeen suoritettiin rataa ja yllättävän hyvin meiltä sujui, mun pitää vaan olla niin tarkkana ohjauksessa, kun Alma on niin samperin nopee, että mun ohjaukset tuppaa oleen aina myöhässä. Kerittiin tekeen kolmea erilaista rataa ja vielä viimeiseksi otettiin vauhdikas loppu siten, että oli 4 hyppyestettä suoraan eteen ja siitä oikealle sisääntulo kepeille. Vautsi mutta kepeille meno sujui tosi loistavasti, saatiin siitä kehujakin:):)

Lauantain agitreeneissäkin meitä oli vain kolme koirakkoa. Kumma kato on ruvennut käymään harkoissa, mutta toisaalta hyvä vaan, niin jää enemmän aikaa läsnäolijoille:)
Erjan kanssa treenattiin taas monenmoista kiemuraa ja lyhyttä rataa. Oli rengas, putki, pöytä, putki ja kepit. Almalla kun on niin hirmunen vauhti, että kun se tuli putkesta pöydälle, niin eipä siinä pöydällä jarrut pitänyt, vaan latanaan luisu pöydältä lattialle:) No otettiin uusiks ja Erja oli pöydän luona vastassa jarruttamassa. Hyvin pysyi sitten paikallaan odottamassa pöydällä sen 5 sek. Mutta sitten kun keppien viereeen oli hämäykseksi laitettu A-este, niin sehän se Almaa enemmän veti ja sinne kiipesi ihan joka kerta. Vaikka kuinka yritin (huom. siis parhaani yritin) ohjata oikein kepeille, niin ei kun A:lle vaan kiipeemään. Samoin kävi, kun treenattiin takaakiertoa ja valssausta hypyiltä putkeen. Putken vieressä oli kummallakin puolella kontaktiesteet, toisella puolella A ja toisella puolella puomi. Almahan silpas hypyltä joko A:lle tai puomiin, mutta ei ensin millään putkeen:) Erja tuumasi, että taitaa vaan olla niin ylpeä itsestään, kun uskaltaa kiivetä ne, että pitää näyttää mahtinsa;-) Mutta tosiasiassa ohjaajastahan se johtui, pakko myöntää:)

Mutta hyvät oli taas kummatkin treenit:)

Tokoilua ja tukiopetusta

Torstain tokossa meitä olikin paikalla vain 3 koirakkoa ja koutsikin oli vaihtunut. Meitä kouluttikin tällä kertaa Tanja, joka myös harkkaa oman kultsunsa Daisyn kanssa samassa ryhmässä.
Otettiin ensin paikallaolo istuen, tätä ei olekaan ennen tehty, sekä myös paikkamakuuta. Sitten otettiiin merkin kiertoa. Laitettin merkki parin metrin päähän iitsestä ja pyydettiin koira kiertämään merkki. Aika äkkiä Alma hiffasi mistä on kyse ja ymmärsi kiertää merkin ennenkuin sai nakinpalan:)

Sitten treenattiin koiran kehon hallintaa. Eli koiran piti kiertää ohjaajan ympäri molempiin suuntiin sekä eteenpäin että pakittamalla. Kovin tuntui olevan vaikeeta tuo pakittaminen, mutta kyllä sitten muutamia kertoja onnistuttiin myös takaperin kiertämään:)

Otettiin myös kaukokäskyjä siten, että koira ei saanut liikahtaa yhtään paikaltaan noustessa istumaan tai mennessä maahan. Maahan menossa onnistuikin hyvin, mutta noustessa istumaan otti aina pari askelta taaksepäin.
Viimeiseksi otettiin vielä iloinen luoksetulo ja sehän sujuu:)

Iltapäivällä lähdettiin sitten taas agilityn tukiopetukseen.
Treenattiin ensin keppejä ja koitin nyt ohjata ilman käsiohjausta, mutta ei siitä oikein mitään vielä tullut. Mutta ei sekään asia kaukana ole, koska ei mun paljon tarvitse käsiä kuitenkaan käyttää:) Hyvin muuten kyllä pujottelee kepit.
Sitten otettiin taas tuo kauhea vempele eli keinu. Laitoin Alman taas ensin muutaman kerran puoliväliin keinua ja vain alastuloa treenattiin. No sitten koitettiin josko jo kiipeäisi itse koko keinun, mutta voi kauhistus: kynnet oli kun kissalla esillä ja raapi keinua ja tarrasi muhun kuin mikäkin peto:) Otettiin sitten uudestaan pari kertaa pelkkää alastuloa ja koitettiin uudestaan joko nyt kiipeäisi. Satu sanoi mulle, että älä hössötä vaan anna sen rauhassa yrittää niinkuin ei mitään ja JES yht´äkkiä se vaan meni koko keinun ylös alas, VAUTSI mikä hieno onnistumisen tunne:D Tosin keinun ei annettu rämähtää alas, vaan Satu piti keinun toisesta päästä kiinni ja laski sen nätisti alas. Kolme kertaa se sitten kiipesi hienosti keinun:) Näin tehdään nyt muutama kerta ja sitten pikkuhiljaa opetellaan siihen, ettei kukaan pidä keinun toisesta päästä kiinni.

Mutta siis taas jälleen kerran sain todeta, että kaikki on tainnutkin olla musta kiinni, ettei Alma ole uskaltanut keinua kiivetä, plääh.. Mä oon ollu niin hössö ja höpöttäny sille koko ajan, ettei mitään hätää, koita vaan, ei tartte pelätä jne........ Mutta nyt kun Satu sanoi, että älä hössötä, anna sen vaan mennä ja olinkin sitten ihan hiljaa vaan, niin hetihän se onnistui:):)

Niinhän nämä kaikki epäonnistumiset on tästä kömpelöstä ohjaajasta kiinni:(

Agitreenejä

Perjantain agitreeneissä meitä oli taaskin vain kaksi koirakkoa, joten saatiin nytkin treeniaikaa runsaasti. Tea oli tehnytkin tosi mukavan ja haastavan radan jo valmiiksi. Mentiin rata ensin pätkissä harjoitellen takaakiertoa (vai miksiköhän sitä sanotaan?) sekä välistävetoa ja takaaleikkausta. Eli takaakierto oli sellainen, että seistiin itse hypyn takana ja koiran piti hypyn jälkeen kiertää ohjaaja takaa ja siitä suoraan taas seuraavalle esteelle. Ei meinannut moinen kuvio mennä sitten mitenkään pollaan. Helppoa tuntui olevan käsiohjaus ilman koiraa, mutta kun siihen tuli koira mukaan, niin voi luoja sitä räpellystä:) Kaikki näyttää niin helpolta, mutta ei se vaan sitä ole:) Mutta kun sitä muutaman kerran harjoiteltiin, niin menihän se minunkin kaaliini ja onnistuikin sitten jotenkuten. Takaaleikkauskin onnistui kerta heitolla ihmeen hyvin, olin aivan yllättynyt ja jäin paikalleni seisomaan ja ihmettelemään, kun Alma jo meni hypyn jälkeen putkeen:) Mutta nää taitaa olla niitä sattumia:)

Näiden ohjausharjoitusten jälkeen suoritettiin sitten koko rata ja sujui taas kyllä ihan yllättävän hyvin, siis meidän tasoon nähden:) Alma lukee kyllä mua kuin avointa kirjaa, joten kyllä meikäläisellä on vielä pitkä askel siihen, että osaan ohjata oikein ilman, että Alman tarttee tehdä mitään ylimääräisiä mutkia:)

Lauantain agitreeneissäkin meitä oli vain kaksi, joten kyllä nyt on saatu treenattua oikein kunnolla. Nyt harjoiteltiin sylikäännöstä (aivan outo minulle), takaaleikkausta, välistävetoa, kontakteja sekä keinua. Nyt tuli siis aivan uusi termi meikäläiselle, tuo sylikäännös. No menihän sekin sitten tajuntaan muutaman harjoituskerran jälkeen. Harjoiteltiin siten, että pyydetään koira tulemaan kohti ja siinä kohdalla koira ikäänkuin juuri tekee sylikäännöksen, kun heitetään nakki eteenpäin ja koira kääntyy palaamaan nakin perään.

Kontakteja treenataan Erjan tunneilla siten, että laitetaan targetti (jossa on nakki) alastulon päähän matolle ja sanotaan "ota", kun koiran etutassut ovat matolla ja takatassut jäävät vielä kontaktipinnalle. Tällöin koira automaattisesti pysähtyy kontaktille. Tuntuu menevän perille:)

(Huonosti sepustettuja nämä meikäläisen kuviot, kukaan ei varmaan ymmärrä mitä tarkoitan, mutta älkää välittäkö:)

Sitten tehtiin vielä pienimuotoista rataakin.Mutta tuo keinu on meille kyllä sellainen mysteeri, että en tiedä kuinka sitä pitäisi ruveta treenaamaan. Erja kovasti ihmetteli, mitä on tapahtunut, kun Alma sitä niin kauheasti pelkää. Mutta se on ollut alusta asti samanlainen sitä kohtaan, ennenkuin on päässyt sitä edes kokeilemaan. Mistä lie johtuu, mene ja tiedä, mutta toivottavasti jonain päivänä tuokin kammo poistuu. Ens torstaina taas tukiopetuksessa koitetaan:)

Mutta hyvät ja tehokkaat oli taas molempien päivien treenit:)
Näiden treenien jälkeen tuli taas sellainen tunne, että vois vaikka kokeilla taas möllikisojakin, mutta ans kattoo ny maaliskuussa:)

Tokoa ja agilityn tukiopetusta

Tänään onkin ollut tehokas treenauspäivä:) Päivällä oltiin ensin normaaleissa tokotreeneissä, jossa tehtiinkin taas monenlaista eri teeniä. Aloitettiin nopeilla sivulletuloilla siten, että koira oli vapaana ja kun katsoi muualle, kutsuttiin sivulle. Almalla tämä sivulle tulo on kyllä niin vauhdikas hyppy istuma-asentoon, ettei paremmin voisi tapahtua ja heti tulee kun pyydän, hienoa:) Aina ei asento tietysti ole ihan nappisuoritus, mutta väliäkös tuolla, ei meillä senttejä lasketa:) Seuraavaksi otettiin jo pentukurssilla opittua katsekontaktia. Hieman tässä ikäänkuin rauhoiteltiin koiria seuraavaa treeniä varten.

Seuraavaksi olikin viime kerralla läksyksi saamamme noutokapulan pito. Alma nostaa kapulan kyllä hyvin maasta ja antaa sen mulle, mutta ei vielä osaa sitä pitää suussaan pitempää aikaa. Mutta hyvä alku:) Sitten heitettiin kapula kauas itsestä ja pyydettiin noutamaan se. Ja kun koira oli lähellä itseä heitettiin lelu kauas, jotta koira pudottaisi kapulan siihen ja lähtisi lelun perään. Alma toi hyvin kapulan mun luo, mutta lähtikin hakemaan palloa kapula suussa, eikä tiennyt sitten oikein, että kumman olisi tuonut, kun ei molemmat mahtuneet suuhun:) Mutta siis hyvin noutaa ja tuo mulle. Tätähän meillä on kyllä Alma tehnyt jo pennusta lähtien eli on palloa noutanut ja tuonut sen (tosin silloin kun itseä huvittaa:)

Sitten oli luoksetulon pysäytyksiä siten, että mentiin itse kauas ja kutsuttiin koira luo ja puolessa välissä matkaa heitettiin pallo koiraa kohti (ei kuitenkaan päin pläsiä) seis-käskyllä. Almalla on niin kova vauhti, että kun se lyö jarrut kiinni, niin ei meinaa heti saada vauhtia pysäytettyä, vaan liukuu vielä muutaman askeleen eteenpäin ennenkuin pääsee kääntymään takaisin hakemaan palloa. Mutta hyvin kuitenkin tottelee käskyä ja lyö heti jarrut pohjaan:)

Paikkamakuutakin otettiin ja siinäkin on meillä tapahtunut edistystä. Jää jo toviksi paikalleen odottamaan, ei tosin kauaa, mutta paremmin kuin ennen:) Ihan hyvä näin, kyllä se 2 min. paikallaolo vielä joku päivä meiltäkin onnistuu, uskokaa tai älkää:)

Viimeiseksi otettiin vielä paikallaan sivulla nopeita maahanmenoja. Ei ongelmaa:)

Oli taas tosi tehokkaat treenit ja paljon kerittiin tekemään. Olen ihan tyytyväinen, koska nyt muutaman viime kerran jälkeen on selvästi tapahtunut edistystä vähän joka asiassa:)

Sitten poikettiin kotiin tullessa Mustiin ja Mirriin. Olen jo pitemmän aikaa harkinnut kevythäkin ostamista. Ihan vain sen takia, että agiharkoissa voisi olla omassa häkissään odottaen omaa vuoroaan. Se kun on aina niin hankalaa, mihin laittaa siksi aikaa kun toiset harkkaa. Varsinkin tällaisena kennel-yskän aikana ei viitsisi toisten häkkeihin laittaa (siitä on vähän varoiteltukin, että kannattaa olla tarkkana). Mutta nyt meillä on siis ihan ikioma häkki ja hyvin näyttää Alma siellä viihtyvän, kuten kuvista näkyy:) Siis ihan oikeesti!





No niin kerittiin oleen kotona vain pari tuntia, kun taas jo lähdettiin hallille. Nyt siis agilityn tukiopetukseen. Meillä oli toiveena keinu ja kontaktit ainakin. Meitä oli paikalla siellä 5 koirakkoa. Sillä välin kun toiset harjoitteli Satu-koutsin kanssa, sai harjoitella itsekseen muita esteitä mitä halusi. Me treenattiin enimmäkseen keppejä, mutta myös puomia, pussia ja rengasta. En tiedä mikä ihmeen takapakki nyt renkaaseenkin on tullut? Se on sujunut ihan hyvin, mutta nyt on ruvennut hyppäämään sivusta. Jo viime harkoissakin näin kävi ja nyt taas. Kyllä sitten hyppää renkaan läpi, kun mä ohjaan ihan siitä vierestä, mutta jos vaan on mahdollisuus, niin sivusta hyppää:) Lieneekö ohjauksessa vika, ei kai:)
Kepit meillä sujuu kyllä yllättävän hyvin, jopa jo melkein ilman käsiohjausta, hienoa:D

Sadun kanssa sitten treenattiin keinua. No sehän on se kamala vehje:) Vapina oli taas päällä:D Treenattiin siten, että minä nostin Alman puoleen väliin ja Satu piti nakkia alapäässä ja laitettiin Alma tulemaan alas. Näin tehtiin monta kertaa. Sitten koitettiin, josko uskaltaisi kiivetä koko keinun, mutta ei. Tehtiin tätä alastuloa siis monta kertaa ja jätettiin sitten siihen ja ens kerralla otetaan lisää. Pikkuhiljaa hyvä tulee:) Otettiin vielä Sadun kanssa A:ta tai paremminkin siinä kontaktia, koska Alma kiipee sen kyllä tosi loistavasti. Eikä muuten tullut mitään kammoakaan nyt keinuharjoituksen jälkeen puomiin eikä A-esteeseen. Näinhän kävi silloin kerran harkoissa.

Oli hyvät tukiopetukset:) Hyvä kun tällaisiakin järjestetään, jossa pääsee harjoittelemaan pelkästään niitä esteitä, joissa on ongelmia. Ens viikolla taas jatkuu.

Mutta aika rankka päivä on Almalle ollut. Nyt on tosi väsynyt ja nukkuu muuten uudessa häkissään:):) Kasasin sen äsken tohon eteisen lattialle ja sinne kapusi heti nukkuun, niinkuin olis siellä aina nukkunut:D

Viikko takana

Onneksi on pakkaset lauhtuneet, niin on ollut tosi mukavat lenkkeilyilmat. Paitsi, että tuo lumisade saisi jo hellittää. Tarpominen lumikasoissa kun ei ole niin kauhean mukavaa.
Viime viikko olikin aika rauhallinen viikko treeneistä, kun ei ollut kuin normaalit tokotreenit. Perjantaina ei ollut agiharkkoja ollenkaan, koska siellä oli agiränkkärit. En sitten viitsinyt meitä ilmoittaa edes mölleihin, kun aattelin että meikäläisen pinna ei kestä, jos Alma saa taas tavanomaisen hepulin ja lähtee omille retkilleen kesken radansuorituksen:) Vaikka toisaalta toiseksi olisimme tulleet jokatapauksessa (ihmetelkää vaan miksi):D Mutta katsotaan sitten tuonnempana. Olin kuitenkin töissä siellä. Lauantainakaan emme päässeet harkkoihin, kun oli muita suunnitelmia.

No ihan hyvä vaan, että olikin vähän rauhallisempaa, koska tällä viikolla onkin sitten edessä sitäkin enemmän treenejä. Normaalien toko + kaksien agiharkkojen lisäksi mennään vielä agilityn tukiopetukseen. Jankk järjestää tukiopetusta halukkaille niissä esteissä, joihin itse kukin katsoo tarvitsevansa. Me halutaan lisäopetusta ainakin keinuun ja kontakti-esteisiin. Mainio juttu, että viitsivät järjestää tällaisenkin kurssin. Katsotaan sitten mitä tuleman pitää ja onnistuuko meiltä keinu vihdoinkin, toivottavasti:)