Viikonlopun treenejä

Perjantain agiharkoissa oli taas pitkä ja haastava rata. Oli hyppyjä, putkia, muuri, puomi A ja keinu. Keinua ei ollakaan sen jälkeen yhtään menty, kun tukarissa saatiin se onnistumaan. Keinu olikin heti radan alussa hypyn jälkeen. Olin aivan varma, että jää hypyn jälkeen seisomaan, eikä suostu kiipeämään keinua, mutta olin aivan puullä päähän lyöty ja hämmennyksissäni, kun en kerinnyt sanomaan yhtään mitään, kun Alma jo kiipesi keinun niin vauhdikkaasti, ettei Tean kanssa keritty tekemään yhtään mitään:) Keinu rämähti alastullessa, koska se ei himmannut yhtään siinä, mutta se ei tahtia haitannut. Otettiin sitten alusta vähän rauhallisemmin ja niin se meni sen niin upeesti kuin olisi sitä tehnyt jo monta kertaa aiemminkin. Ei mitään ongelmaa! Vautsi arvatkaapa vaan mikä upee onnistumisen tunne tuli meikäläiselle:)

Kerittiin tekemään rata kahteen kertaan ja hyvin mentiin, tai siis Alma meni, ohjauksessa on vielä niin hemmetin paljon opittavaa:)
Mutta hyvä mieli jäi taas treeneistä:)

Lauantaina Hyvinkään agitreeneissä harjoiteltiin taas enimmäkseen ohjauksia ja kontakteja. Oli mm. takaakiertoa ja sylikäännöksiä. Yllättävän hyvin meni nämäkin harkat. Itsenäisesti sai taas harjoitella esim. putkesta vauhdikkaasti keppien sisääntuloa. Täytyy taas sanoa, että kepit sujuu kyllä yllättävän hyvin ja osaa hyvin hakea kepeille. Alma on mielestäni kehittynyt aivan valtavasti tässä muutaman kuukauden aikana, toisin kuin minä! Vielä kun oppis itekin, niin olis hyvä:)
Mutta hyvät treenit olivat nämäkin:)

Mutta lauantaina mennessäni Hyvinkäälle meinasin saada matkalla sydärin. Moottoritiellä ohittaessani yhtä autoa kuului vierestä aivan järkyttävä pamaus. Pelästyin ihan suunnattomasti ja katsoin taustapeiliin, että mitä oikein tapahtui näin, että ohittamani auto alkoi heittelehtiä puolelta toiselle. Kuski yritti pitää autoa tiellä, mutta se pyöri ympäri ja päätyi lopulta pyörimään vielä moottoritien väliselle keskikaistaleelle. Mun sydän hakkasi aivan tuhatta ja sataa, oli nimittäin aivan parista metristä kiinni, ettei se auto tuupannut meikäläistäkin pyörimään, huh! Olin nimittäin noin auton mitan verran ohittanut sitä, kun se pamaus kuului ja se lähti heittelehtimään. Ilmeisesti siltä meni rengas puhki. Koko loppumatkan oli aivan hirvittävä tunne ja jalat tärisi, vieläkin puistattaa!

Sunnuntaina aloitettiin sitten uusi kurssi SportDogParkissa Lempäälässä. Se on sellainen Tapakasvatuskurssi, jossa harjoitellaan perustottelevaisuusasioita ja elämää helpottavia asioita, kuten ihmisten ja koirien kohtaamista, hihnassa kävelyä, luoksetuloa ym. Ihan vaan mielenkiinnon vuoksi hakeuduttiin tälle kurssille ja lähinnä tarkoituksenani on saada Alma oppia kohtaamaan lapsia, joita se pelkää ja haukkuu niille.
Tämä olikin tosi hauska kurssi ja erilainen kuin tokokurssit. Tämä kurssi ei ole sellaista pilkunviilaamista kuin toko, joten sopii meikäläisellekin varsin hyvin:) En kadu yhtään, että aloitettiin tällainenkin kurssi. Kurssi kestää 8 kertaa aina sunnuntaisin.
Joten kevääseen pitkälle on viikonloput aika varattuja meikäläisellä:)
Poikettiin vielä Ideaparkissa kurssin loputtua, koska se on aivan vieressä:)
(Tuleekohan muuten shoppailtua joka sunnuntai, sitten käy kyllä kurssit kalliiksi:)