Viikon treenit

Torstaina oltiin tokoilemassa. Meitä olikin paikalla vain kolme koirakkoa, joten saatiinkin henkilökohtaisempaa ja tehokkaampaa opetusta. Aloitettiin paikkamakuulla ja siinähän meillä on vieläkin paljon treenaamista. Menee kyllä hyvin maahan ja jääkin paikalleen, mutta ei malta kauaa olla. Sainkin ohjeen, että en annakaan "nakkia" maahanmenosta, vaan palkkaan vasta kun on vähän aikaa ollut paikallaan. Teinkin sitten näin ja heti malttoi pysyä paikallaan kauemmin, tosin olin aika lähellä. Treeniä vaan lisää, vaikka kotona tämä homma toimii kyllä paljon paremmin.

Sitten oli seuraamista vauhdin muutoksissa. Tämä kyllä sujuu tosi mallikkaasti. Otettiin vielä ruutua ja tokohyppy. Ruutuhan on meille aika uusi juttu ja treenataan vasta lelun hakemista ruudusta. Tokohyppy sujuu kyllä tosi mallikkaasti ja Alma jää myös toiselle puolelle hyvin seisomaan ja odottaa niin kauan kunnes olen vieressä ja annan luvan istua. Mahtavaa, siis jotain oikein positiivistakin havaittavissa:)
Oli taas kyllä hyvät treenit:)

Niin ja ihme ja kumma tapahtui: Kun lopetettiin tokoilut mentiin puomin ohitse, joka oli seinän vierustalla, ja kas kummaa Alma kiipesi puomin päälle itsekseen ja siitä alas:):) TÄH! Siis sehän on tätä telinettä pelännyt agilitytreeneissä, eikä ole suostunut menemään siitä ja nyt ei oltu edes agilityssä! Vai ajatteliko Alma, että nyt voin sen tehdä, kun ei ole pakko:)
No hyvä, ajattelin tässä vaiheessa, että katsotaan miten käy agilitytreeneissä.

Perjantaina sitten mentiinkin agiharkkoihin. Meitä oli sielläkin paikalla vain kolme koirakkoa. Hyvä juttu, kerittiinkin siten paljon enemmän treenaamaan. Kouluttajana meillä olikin tällä kertaa Timo. Tehtiin aika pitkäkin ja haastava rata (ainakin meille tai siis mulle). Hyppy, hyppy, jyrkästi vasemmalle rengas, putki, kepit, hyppy, hyppy, rengas. Hypyt oli 35 cm korkeudella, eikä tuota mitään vaikeuksia. Almalla oli vauhtia kuin pienessä kylässä ja Timo kehuikin sitä, että se on kyllä ihan omiaan agiradalla ja siitä kehittyy kyllä mainio agikoira, kunhan vaan ohjaaja pysyisi perässä ja osaisi ohjata:) Mun ohjaukset kun oli vähän sitä sun tätä, kun en millään osannut ohjata ajallaan, kun Alma oli jo vieressä ihmettelemässä, että mihin sit? Välillä menin päin aitojakin, kun yritin olla nopee:):) Alma meni kyllä radan tosi mallikkaasti ja siis vauhdilla, kun vähän sain skarpattua itteeni. Kepitkin sujui yllättävän hyvin, tosin käsiohjauksella vielä.

Kerittiin tekemään vielä toinenkin hieman erilainen rata, jossa oli lisänä muuri ja keppien tilalla oli puomi. Hienosti Alma senkin radan suoritti, mun töppäilyjen jälkeen:) Puomikin sujui eikä mitään pelkoja ollut. Ja kun minä en kerinnyt vielä puomin toiseen päähän, kun Alma jo siellä oli, niin se tuli takaisin puomilla mua vastaan:) Että sellaista ohjausta. Sainkin taas noottia, että liikkua pitäis vähän ripeemmin ja miettiä etukäteen, miten ohjaa:) Hypyt oli tehty niin, että olisi pitänyt valssata, mutta eihän se multa onnistunu. Siis ihan hirveen näköstä varmaan:)
Mutta ehkäpä mäkin vielä jonain päivänä jotain osaan........
Olin kyllä tyytyväinen treeneihin, koska saatiin enemmän treeniaikaa ja näin ollen oppiikin enemmän....